Näytetään tekstit, joissa on tunniste lupaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lupaus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

YES WE CAN!

Aloitin tämän Muutokseni toukokuun alussa. En oikein tiedä mitä tapahtui. Takana oli pitkä huono jakso, jolloin liikuin tuskin yhtään koulusta päästyäni ja olin uskomattomassa sokerikoukussa. Lähes joka päivä oli saatava jotain hyvää enemmän tai vähemmän, enkä yleensä tyytynyt mitenkään vähään... Olin hukassa. Olimme tehneet puolisoni kanssa uudenvuodenlupauksen, että pudotamme painoa yhteensä 30 kiloa tämän vuoden aikana. Itsehän en edes yrittänyt vaan hautauduin syvemmälle huonoihin elämäntapoihin ja huonoon oloon.

Mutta eräänä päivänä päätin pitää itselleni tanssitunnin, pitkästä aikaa. Samana päivänä luin iltalehdestä artikkelin tytöstä, joka oli puhelimeen ladatun kalorilaskurin avulla onnistunut laihduttamaan 45 kiloa kymmenessä kuukaudessa. Jostain syystä tämä sysäsi jotain mun sisällä liikkeelle. Latasin Ideokseeni androidmarketista erään MyFitnessPal -nimisen kalorilaskurin heti. En usko, että pelkästään tuon puhelimessa olleen ohjelman avulla olisin jaksanut kovinkaan intensiivisesti laskea kaloreita. Onneksi ohjelman ohessa tutustuin samaiseen internetsivustoon, jonka laaja foorumi ja tukiverkko sai mut innostumaan todenteolla.

Oli alun alkaenkin selvää, että muutoksen olisi oltava pysyvä ja sen olisi lähdettävä elämäntavoista. Ei mitään vippaskonsteja tai oikoteitä, koska niitä ei ole. Tiesin hyvin mitä mun tulisi tehtävä, jos haluaisin päästä joskus terveempiin mittoihin. Lisätä liikuntaa ja syödä paremmin, terveellisemmin. Ja senhän mä tein.

Oon mielestäni aina syönyt kohtalaisen hyvin, mun ongelmana on vain ollut tuo hillitön napostelu ja itsekurin puute. Reilu kolme viikkoa sitten päätin vain yksinkertaisesti korvata turhat herkut tuoreilla tai kuivatuilla hedelmillä, itse-tehdyillä kevyillä rahkoilla, jogurtilla, smoothieilla. My Fitness Palin avulla arvioin itselleni sopivan kaloritavoitteen päivälle (~1500 kcal) ja sitä noudattaen pitäisi tippua noin kilo viikossa. Loggaan kaikki syömäni asiat laskuriin ja näin pysyn kärryillä kuinka paljon on varaa vielä syödä. Kummasti ei edes tee mieli herkkuja kun tajuaa, kuinka valtavasti niistäkin kertyy kaloreita... Vaikka oon usein jäänyt jopa hieman alle ton tavoitteen, niin silti ei oo missään vaiheessa tarvinut nähdä nälkää.

Ennen olin suklaan ja limsojen suurkuluttuja. Mä melkein elin sokerilla. Jonakin päivänä tuntui, etten ikinä selviäisi hengissä päivästä ilman suklaata tai jotain muuta herkkua. Mut sit kun sain tän muutoksen käyntiin, niin mun ei oo ees tehnyt mieli mitään sellaista enää. Sokerin karsiminen kävi oikeastaan ihmeellisen kivuttomasti. En viitsi niin natsi olla, että kieltäisin itseltäni kaiken (koska siinä tapauksessa muuten repsahtaisin entistä helpommin), joten oon päättänyt, että lauantaisin on herkkupäivä, jolloin saa hyvällä omallatunnolla syödä suklaata, tai mitä ikinä haluaakaan. Kohtuudella silloinkin. Kummallisinta kuitenkin on, että ei edes nykyään tee mieli. Mielummin valitsee vaikka niitä kuivattuja hedelmiä, niinkuin tänäänkin tein. Tai sit syö muutaman palan tummaa suklaata, ja se riittää. Limsat, myös lightit, oon vaihtanut veteen. Mehujakin pyrin välttelemään. Okei, en voi sanoa, että kaikkea välttelisin ruton lailla, mutta verrattuna aiempaan, oon ihan tyytyväinen nykytilanteeseen. Tärkeintä on kuitenkin kohtuus, ja oon niin onnellinen, että oon oppinut sen. Oon löytänyt itsekurini.

Puhun jonain päivänä hieman lisää muusta ruokavaliosta ja liikkumisesta, ettei tää päivitys räjähdä ihan käsiin. Oon pitkään arastellut paljastaa kenellekään mun painoa, mutta koska se on varmaan kaikille selvää, että oon ylipainoinen, niin ehkä uskallan paljastaa sen nyt. Ja sitä paitsi, siitähän tässä ollaan pois pyrkimässä, joten ihan sama. Vuoden päästä oon jo monta kiloa hoikempi!
Pituus: 164 cm
Lähtöpaino toukokuun alussa: 110 kg
Tavoitepaino: 60-65 kg
Tämän hetkinen paino: 106 kg

Ja tavoitteena on laihtua noin kilo viikossa. Siinä oon onnistunutkin ihan hyvin, sillä alle neljässä viikossa on tippunut 4 kiloa. Oon lisäksi kaventunut ihan hulluna, musta on kaiken kaikkiaan lähtenyt 32,5 senttiä. Tässä eniten kaventuneet:

Rinnanympärys: -7cm
Vyötärö: -4,5cm
Lantio: -6cm
Navan kohdalta: -4cm

Muista (kaulasta, käsivarsista, sääristä ja reisistä) on lähtenyt muutamia senttejä. Eli ilmeisesti oon ihan oikeilla jäljillä tän muutokseni kanssa. Ja haluan painottaa, mä en laihduta tullakseni laihaksi, vaan tullakseni terveeksi. Oon ruumiinrakenteeltani sellainen, etten mä hoikkanakaan koskaan ollut erityisen laiha tai siro. Siihen en siis pyri, vaan haluan lähinnä tuntea oloni taas hyväksi omassa ruumiissani.

Kiitos kaikille, jotka jaksoi lukea tän. Toivottavasti jaksatte pysyä mukana matkassa loppuun saakka. Toisin kuin aiemmin, mä todella aion onnistua tässä tällä kertaa.

lauantai 28. toukokuuta 2011

Intro

Noniin. Tässä sitä ollaan. En tätä päivää uskonut näkeväni... että pidän laihdutusblogia. Joopa joo. No, ei tämä ole laihdutusblogi oikeastaan. Tämä on blogi, joka kertoo minun muutoksestani parempaan.

Alkusysäyksen tälle antoi se, kun törmäsin blogi toisensa jälkeen normaalipainoisiin (ellei jopa laihoihin) tyttöihin, jotka pohtivat lihavuuttaan ja 400kcal päivätavoitteitaan. Tämä on teille, tytöt. Nyt puhuu oikeasti lihava tyttö, sellainen, jonka nähdessänne saatatte tuntea olonne jopa ihan hyväksi ja hoikaksi, hitto soikoon. Älkää pelätkö, en minäkään tunne oloani mukavaksi tämän läskikerroksen alla, teidän tuomitsevien katseittenne alla. Siksipä tämä blogi onkin, että voin kaivautua ulos täältä vielä jonain päivänä. Sydämessäni olen yhä se hoikka tyttö, joka olin joskus.

En halua kritisoida niitä, joilla syömishäiriö on, vaan niitä, jotka oikeasti kuvittelevat laihtuvansa ihmedieteillä. Olen itsekin kärsimätön ihminen, mutta sen verran sentään tajuan, että näiden asioiden kanssa ei sovi kiirehtiä tai muuten käy entistä huonommin. Syömishäiriöksi voidaan tavallaan kutsua sitäkin, mikä minut tähän johti. En yksinkertaisesti enää välittänyt. Olin masentunut, yksinäinen ja holtiton. Vihasin itseäni mitä suuremmaksi kasvoin, mutta en vain yksinkertaisesti välittänyt itsestäni tarpeeksi tehdäkseni asialle jotain.

Mutta nyt välitän. Haluan jakaa teidän kanssanne hieman elämääni, tätä muutosta, joka vie ajatuksistani suuren osan. Olen sairaalloisen ylipainoinen, mutta se tulee muuttumaan. En kuitenkaan aio sortua itseni näännyttämiseen, koska ymmärrän sen johtavan vain suurempiin ylilyönteihin - ja sillä tavalla kadonneet kilot eivät sitä paitsi ole pysyviä, ne tulevat kyllä takaisin, moninkertaisina. Tämä blogi kertoo kokonaisvaltaisesta elämän muutoksesta, terveellisimmistä elämäntavoista. Toivon, että jaksatte kannustaa minua tässä muutoksessani, sillä tsemppaamista totisesti kaipaan.