Happy as a clam.

Oon hetken koettanut aloittaa tätä kirjoitusta, mutten tiedä mitä kertoisin, tai oikeastaan, mistä aloittaisin. Välillä tuntuu, että aiheetkin meinaavat loppua kesken ja päivitykset alkavat muistuttaa toisiaan. Siksi pyydänkin teiltä, kysykää minulta, mitä haluaisitte tietää? Mistä haluaisitte minun kirjoittavan? Mitä blogissani saisi olla enemmän? 

Oon hurjan hyvällä tuulella. Oon liikkunut tällä viikolla ihan kiitettävästi jo tässä vaiheessa. Huomenna ajattelin kuitenkin pitää jonkinlaisen lepopäivän, kun vapaapäiväkin sattuu olemaan. Tekee varmaan hyvää kehollekin, sen verran sitä olen kuitenkin rääkännyt viime päivinä. Eilen kävin tutustumassa uudestaan kouluni vieressä olevaan kuntosaliin, kun sattui olemaan sen verran luppoaikaa aamusta. Oli tosi ihanaa ensin rehkiä itsensä kipeäksi, käydä suihkussa ja sitten mennä raikkaana ja rentoutuneena odottamaan tuntien alkua. Saman toistin tänään, kun kyytiläisilläni alkoi koulu pari tuntia aiemmin kuin minulla. Tänään rehkin jo hitusen kauemmin kuin eilen. Ja muistin jopa venytellä!

      Mutta tähänpä ei parin viimepäivän liikunnat jääneet. Eilen järkkäiltiin koulumme tutorien kanssa uusille oppilaille tutustumisiltapäivä, jossa leikimme mm. lipunryöstöä ja polttopalloa. En muista milloin viimeksi olisin nauranut niin paljon! Tuollainen riehaantuminen oli ihan mielettömän hauskaa, täytyisi harrastaa useamminkin. Suosittelen kaikille! Kokeilkaa joskus normaalin juoksulenkin tai kuntosalin sijaan kerätä kokoon mukava porukka ja lähtekää vaikkapa johonkin puistoon leikkimään. On takuulla hauskaa ja kuluttaa varmasti kaloreita.

(kuva: weheartit.com)

Tänään myös opettajat olivat järjestäneet meille hieman aktiviteettia. Kierreltiin ja tutustuttiin koulupaikkakuntaan ja sen nähtävyyksiin. Käveltiin varmaankin ainakin 50 minuutin verran ympäriinsä ja lopulta päästiin jopa soutamaan - kirkkoveneellä! Se oli ihan mieletöntä. Etenkin kun pääsi vähän tutustumaan luokkalaisiinsa ja muihinkin uusiin tyyppeihin. Nyt on myönnettävä, että tästä kaikesta liikkumisesta on keho hieman kipeänä. Täytyisi opetella kunnolla venyttelemään, joka päivä.

Oon tosi iloinen. Paljon kaikkea jännittävää on tapahtumassa. Uusia ihmisiä, uusia projekteja. Mahtavaa!

I love me.

Ajattelin vain tulla kertomaan, että tänään aloin itkeä onnesta kesken tanssitunnin. Yhtäkkiä se vain iski - kuinka paljon rakastan tanssimista, kuinka paljon rakastan tätä muutosta, kuinka paljon rakastan itseäni. Minusta tuntuu, että minun pitäisi pahoitella hyviä päiviäni, onneani, mutta en aio. Kel onni on, se onnen kätkeköön on ehkä typerin sanonta mitä olen kuullut. Huonoja päiviä tulee varmasti, lupaan sen, mutta niin kauan kuin voin nauttia hyvistä, aion todellakin nauttia niistä.

Speaking of better days.

Mulla on hyvä olo tämän elämäntapamuutoksen suhteen. Tiedän, että huonoja päiviä tulee ja etten aina tule olemaan yhtä luottavainen asioiden suhteen, mutta nyt jaksan uskoa itseeni ja siihen, että paino tulee kyllä putoamaan näiden hyvien muutosten myötä. Pakkohan se on? Tuntuu huvittavalta ajatellakaan, että yhtäkkiä palaisin takaisin vanhoihin tapoihin. Minä tarvitsen liikuntaa. Minä en todellakaan tarvitse kaikkea sitä paskaa, jota aiemmin kauhoin suuhuni kaksin käsin. Minä pidän itsestäni paljon enemmän näin. Minun on hyvä olla näin.

Ystäväni otti minut tänään mukaansa tutustumaan Positive-kuntokeskukseen. Käytiin Zumba-tunnilla ja voi pojat, voi pojat kuinka rankkaa se osasi hetkittäin olla. Ohjaaja muunmuassa pisti meidät tekemään jonossa cancan-tyylisiä hyppypotkuja... Huomenna taitaa olla jalat melkoisen kipeänä. Mutta silloinhan ainakin tietää tehneensä jotain! 

Tähän päivään sisältyi myös vähän elämästä nauttimista herkuttelun ja hyvän seuran muodossa. Toinen ystäväni kutsui minut maistamaan tekemäänsä mustikkapiirakkaa. Otin hyvin kohtuullisen palan, joten en jaksa potea huonoa omaatuntoa, varsinkin kun kiloklubin pallot näyttävät silti pelkkää vihreää! Hieno päivä siis. Ja piirakka oli erinomaista, kiitos Jonna. Ja kiitos Jennille, joka syntymäpäivänään vei minut Zumbaamaan, vaikka sen olisi pitänyt ehkä mennä toisinpäin. Mutta hyvää syntymäpäivää, rakas ystävä. ♥

You won't get better 'till you're worse.

Puhdistuskuuri, päivä neljä.

Naama on puhjennut kukkaan. Se ei ehkä kuvasta kummemmin näy, mutta iho on täynnä pieniä näppylöitä ja finnejä, argh. Sainkin pari ehdotusta aiheeseen liittyen ja itsekin olen sitä jo pohtinut - ehkä tämä turvotus ja finneily tosiaan on vain sitä, että se kaikki paska puskee ulos ja kun kuuri on ohi, on oloni oleva parempi. En tiedä! Sen näkee sitten. Mutta paino ainakin oli tänään jälleen heilahtanut puoli kiloa alaspäin. Tällä hetkellä painan siis 102.5 kiloa.

Päivä 4: Datailuhetki kissani Leelon kanssa.

Tänään on ollut ihan hyvä päivä. Päivän liikunnat on vielä harrastamatta, ellei lasketa muutaman tunnin shoppailua ja kaupoissa ravaamista. Ajattelin tänään vielä testata erästä jumppadvd:tä, jonka sain aikoinani jumppamaton mukana. Dvd on lähinnä vain lojunut kaapin pohjalla käyttämättömänä, kunnes muutama päivä sitten sen paikansin. Mulla ei oo aavistustakaan millaista jumppaa läpyskä sisältää, mutta sehän nähdään kohta!

      Saatiin tosiaan hyviä uutisia. Ollaan jo hetken etsitty uutta asuntoa ja eilen saatiin kaupungilta tarjous eräästä kämpästä. Tänään kävin kyseistä asuntoa katsomassa ja totta hitossahan me se otetaan! Syyskuussa koittaa siis muutto, en malttaisi odottaa. Löysin kirppariltakin tänään aivan mielettömän hienot verhot uuteen asuntoon. Tästä nykyisestä ei ole koskaan oikein ehtinyt kehittyä kotia, joten odotan innolla, että uudesta asunnosta pääsen sellaisen tekemään. Uusi asunto on muutenkin aivan uskomaton. Siinä on 15 neliötä enemmän kuin tässä ja silti se on edullisempi, vaikka se sijaitsee vain puoli kilometriä kauempana keskustasta kuin tämä. Lisäksi siinä on iso parveke, johon voi kesäksi laittaa terassikalusteet tai vaikkapa riippukeinun. Oi että. Oon niin innoissani! Vaikka asia ei varsinaisesti laihduttamiseen liitykään, niin oli silti pakko päästä vähän hehkuttamaan.