sunnuntai 29. toukokuuta 2011

easy like sunday morning

Hyvää huomenta maailma. Rakastan tällaisia aamuja, kun ei ole kiire minnekään, voi vain nuokkua peittoon kääriytyneenä olkkarin sohvalla ja mietiskellä asioita. Kissa nukkuu jalkojen päällä ja tee jäähtyy mukissa, kun unohtaa juoda sen.

Eilen rykäisin aamun käyntiin vähän vauhdikkaammin ja loistavaa oli sekin - pidin itselleni tanssitunnin. Oon niin persaukinen, ettei ole varaa ostaa kalliita salikortteja tai käydä ohjatuilla tunneilla, vaikka niistä pitäisinkin kovasti. Siksipä oon tehnyt Spotifyyn useita hieman toisistaan poikkeavia listoja, joissa on jokaisessa noin tunnin verran mun lemppari tanssimusaa. Tanssiminen on aina ollut se kaikista mieluisin liikuntamuoto mulle. Juokseminen taas on varmastikin ollut se vastenmielisin, silloinkin kun kunto oli vielä ihan kohtalainen ja painoakaan ei ollut liikaa rasittamassa niveliä. Tanssiessa pystyy uppoutumaan täysin musiikin omaan maailmaan ja antaa sen viedä - ja aina tunnin jälkeen havahdun siihen, että oon ihan umpimärkä hiestä. Oon aina ihmetellyt ryhmäliikuntatunneilla, miten oon miltei ainoa, joka näyttää tehneensä jotain. Muilla saattaa olla ehkä yksi hikikarpalo otsalla, kun mä taas näytän siltä kuin olisin tullut suihkusta. Jos mut puristais sillä hetkellä kasaan kuin sienen, sais varmaan sangollisen hikeä. Oon aina miettinyt mistä tää johtuu, tästä ylipainostako? Tuntuu vaikealta uskoa pelkästään siihen, koska vielä normaalipainoisenakin olin ihan samanlainen. Jos joku osaa yhtään valaista asiaa, niin kuuntelisin mielelläni.

         Olisi ihana aloittaa jokainen aamu liikkumalla. Kouluaamuisin se tuntuu kuitenkin mahdottomalta, sillä mulle tuottaa vaikeuksia herätä ajoissa pelkästään kouluunkin. Ja usein mulle tulee niin kiire, että aamiaiseksi nappaan vain banaanin, jonka syön sitten koulubussissa. Onneksi kesäloma alkaa muutaman päivän päästä ja koska oon auttamattomasti työtön, voin keskittyä täysillä tähän projektiin ja vaikkapa sitten aloittaa jokaisen päivänä tanssimalla. Tanssiminen ei ole toki ainoa, mitä harrastan. Jos energiaa ei riitä ihan täyteen tanssituntiin, niin pyrin sentään hieman jumppailemaan äidiltä saamani kuminauhan kanssa. Usein teen niinkin, että tanssin 30 minuuttia ja toiset puoli tuntia kulutan kuminauhajumpan ja venytyksien parissa. Liikuntaa pyrin harrastamaan vähintään neljänä päivänä viikossa, aina noin tunnin ajan. Mielellään, jos energiaa riittää, niin enemmänkin.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, niin mun ruokavalio on aina ollut ihan suhteellisen ok. Oon aina syönyt lautasmallin mukaan, paljon salaatteja, jne. Ongelmana on ollut napostelu, huonot välipalat (einesruuat, yhhyh), sokerimehut ja limukat. Niiden karsimisen lisäksi oon toki yrittänyt alkaa tarkkailemaan myös kokonaiskuvaa. Oon vakuuttunut, että light-tuotteet on pahasta, joten pyrin välttelemään niitäkin. Luotan siihen, että hyvistä raaka-aineista saa valmistettua hyvää ja terveellistä ruokaa, yksinkertaisesti. Tervettä maalaisjärkeä saa käyttää. Ja oon lisäksi opetellut syömään ja ajattelemaan niin, että ruoka on vain kehon polttoainetta. Siitä saa ja pitää nauttia, mutta täytyy myös tietää milloin on tarpeeksi. Olin ennen auttamattomasti tunnesyöppö, mutta onneksi oon onnistunut selättämään senkin.

Mun ruokavalio tiivistettynä: Oon lihansyöjä enkä koskaan muuksi muutu. Syön aika harvoin leipää, ja silloinkin ruisleipää tai täysjyväsämpylöitä. Syön paljon salaatteja ja hedelmiä, tuoreina ja kuivattuina. Ruuan lisukkeena käytän kyllä edelleen perunaa, riisiä ja pastaa, mutta pastan on oltava täysjyvää ja määriä olen pyrkinyt pienentämään ja lisäämään entisestään sitä salaattia. Tykkään kokkaamisesta, mutta en ole kovin innokas kokeilemaan uusia, monimutkaisia reseptejä, siksi usein tyydynkin tuttuihin ja turvallisiin kotiruokiin. Yritän kuitenkin tehdä niistäkin mahdollisimman terveellisiä. Mehun ja limsan oon korvannut vedellä. Välillä saatan hullutella ja ostaa Frissin maustettuja, vähäkalorisia vesiä. En hirveän tarkkaan ole perehtynyt superfoodeihin tai ravintoarvoihin tai kuinka monta grammaa tulisi päivässä syödä hiilareita, proteiinia ja rasvaa, mutta sen mitä tiedän, sitä sovellan. Perus maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle. Ja otan kokoajan lisää selvää. Olen aika tyytyväinen tähän nykytilanteeseen ja olen ylpeä itsestäni. Tämä näyttää toimivan. Kohtuus on kaikki kaikessa ja sillä mennään. (Ei siis pelkoa, että kuvittelisin voivani syödä tuon 1500 kcal päivätavoitteeni täyteen pelkästään karkilla ja pärjääväni sillä lopun päivän, ei-ei. Sen verran tajuan kyllä, se ei ole tervettä.)

Nyt lähden kokkailemaan itselleni, öh, melko myöhäistä aamupalaa. Raikas hedelmäsmoothie voisi olla hyvä juttu tähän "aamuun", hah. No, ehkä sunnuntaina sallitaan pienoinen laiskottelu ja pitkään vanuminen. :)

2 kommenttia:

  1. http://undressedskeleton.tumblr.com/

    Oletko tutustunut kyseisen tytön blogiin? Mielettömän inspiroiva ja juuri niin fiksu miltä sinäkin vaikutat - lopputulokseen pääsee kovalla työllä, itsekurilla, ja etenkin sillä, että vaikka mässäilypäiviä ja epäonnistumisia vääjäämättä TULEE, niin sen jälkeen jatkaa. Jatkaa ja jatkaa. Ja kilot putoaa. Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
  2. Aivan uusi tuttavuus on linkittämäsi blogi, mut kiitos vinkistä, täytyypä tutustua! Vaikuttaa kyllä tosi mielenkiintoiselta. :)

    Ja kiitti paljon tsemppaamisesta!

    VastaaPoista