Speaking of better days.

Mulla on hyvä olo tämän elämäntapamuutoksen suhteen. Tiedän, että huonoja päiviä tulee ja etten aina tule olemaan yhtä luottavainen asioiden suhteen, mutta nyt jaksan uskoa itseeni ja siihen, että paino tulee kyllä putoamaan näiden hyvien muutosten myötä. Pakkohan se on? Tuntuu huvittavalta ajatellakaan, että yhtäkkiä palaisin takaisin vanhoihin tapoihin. Minä tarvitsen liikuntaa. Minä en todellakaan tarvitse kaikkea sitä paskaa, jota aiemmin kauhoin suuhuni kaksin käsin. Minä pidän itsestäni paljon enemmän näin. Minun on hyvä olla näin.

Ystäväni otti minut tänään mukaansa tutustumaan Positive-kuntokeskukseen. Käytiin Zumba-tunnilla ja voi pojat, voi pojat kuinka rankkaa se osasi hetkittäin olla. Ohjaaja muunmuassa pisti meidät tekemään jonossa cancan-tyylisiä hyppypotkuja... Huomenna taitaa olla jalat melkoisen kipeänä. Mutta silloinhan ainakin tietää tehneensä jotain! 

Tähän päivään sisältyi myös vähän elämästä nauttimista herkuttelun ja hyvän seuran muodossa. Toinen ystäväni kutsui minut maistamaan tekemäänsä mustikkapiirakkaa. Otin hyvin kohtuullisen palan, joten en jaksa potea huonoa omaatuntoa, varsinkin kun kiloklubin pallot näyttävät silti pelkkää vihreää! Hieno päivä siis. Ja piirakka oli erinomaista, kiitos Jonna. Ja kiitos Jennille, joka syntymäpäivänään vei minut Zumbaamaan, vaikka sen olisi pitänyt ehkä mennä toisinpäin. Mutta hyvää syntymäpäivää, rakas ystävä. ♥

dreams to plans

(kuvat favim.com)

Tämä matka ei ole pelkästään fyysinen. Tämä muutos ei koske pelkästään kehoa, vaan myös mieltä ja ennen kaikkea sydäntä. Tämä on matka itseeni - siihen, kuka minä olen. Tulenko minä olemaan minä ilman tätä turhaa painoa luitteni ympärillä? Vai muutunko minä, tuleeko minusta joku muu? Totta kai minä muutun, mutta uskon muuttuvani paremmaksi. En tarkoita, että laihuus tekisi minusta paremman ihmisen, vaan tämä prosessi, jota käyn läpi. Sitä oppii uskomaan itseensä, huomaa rohkeutensa ja vahvuutensa, tuntee ylpeyttä itsestään. Sitä oppii tuntemaan itsensä aivan erillä tavalla, sitä tutustuu itseensä, uudestaan. 

Vaikka joskus sanoin, etten anna painon määritellä minua, se määritteli minut kuitenkin. Minäkuva hämärtyi hapertuvan itsetunnon myötä ja lopulta katosi kaikki muukin. Ilo. Kyky innostua. Päivät muuttuivat vain harmaaksi massaksi, joiden läpi minä kahlasin onnettomana, lannistuneena, luovuttaneena. En kyennyt uskomaan mihinkään, en varsinkaan itseeni.

    Nykyään huomaan kyseenalaistavani paljon asioita elämässäni. Valintoja, jotka minä tein. Vai olinko se edes minä? Oliko se vain varjo minusta? Kuka minä edes lopulta olen? Niin paljon kysymyksiä pyörii mielessäni. On kuin koko elämä olisi kääntänyt suuntaa, hyvällä tavalla. Vaikken ehkä tällä hetkellä ihan tarkalleen tiedä, kuka minä olen, uskon sen kuitenkin saavani selville tämän matkan aikana. Tunnen jo nyt kuinka asiat alkavat muuttua, kaikin tavoin. Uskon siihen, että kun vain tarttuu tilaisuuteensa ja lähtee hakemaan muutosta, kaikki tapahtuu lumipalloefektin tavoin. Muutos lähtee pienistä asioista, jatkuen entistä kokonaisvaltaisempana ja kokonaisvaltaisempana. Uskon, että mitä enemmän positiivisia ajatuksia ruokit, sitä onnellisemmaksi muutut. Meillä on valta muuttaa elämämme suuntaa. Ja ensimmäisen muutoksen tulisi lähteä asenteesta.

Vaikka kehostani on kadonnut vasta kahdeksan kiloa, huomaan eron niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tunnen kulkeneeni jo pitkän matkan, olen oppinut itsestäni paljon ja olen löytänyt itsestäni niitäkin puolia, jotka olin unohtanut olevan olemassa. Minä olen vahva, rohkea ja upea. Minä olen toisinaan myös ujo, hämmentynyt ja kömpelö, mutta entä sitten? Minä olen minä. Minä haluan oppia hyväksymään itseni tällaisena, vähän hölmönä ja hassuna. Mutta en halua hyväksyä tätä mitä olen omalle keholleni tehnyt. Minä haluan oppia tuntemaan itseni parhaana Niinana, joka voin olla, itselleni ja muille. Ei tämä elämäntapamuutos koske pelkästään kehoa. Tämä on ennen kaikkea henkinen taival vahvemmaksi ja paremmaksi minuksi.

Tänään on oikea aika tehdä unelmista totta.

Easy like sunday morning.

Mä ehkä rakastan Topsportin alennusmyyntejä. Aiemminhan löysin Topsportista hupparin ja Converset edulliseen hintaan, ja tällä kertaa mukaan lähti ihana, vihreä ulkoilutakki reilulla parillakympillä. Jos joku ei ole vielä näihin alennusmyynteihin eksynyt, niin suosittelen, että meette pian, ennenkuin ne ovat ohi! Lähes joka kerta kun oon Topsportiin viimeaikoina eksynyt, oon kantanut sieltä mukanani tavaraa kotiin (tai ainakin harkinnut sitä vakavasti.) Tän päivän ulkoilutakki-ostos oli ehdottoman hyödyllinen, koska sellaista kunnollista mulla ei olekaan ollut vuosiin. Takki oli hieman tiukahko lantion ja perseen kohdilta, mutta sepä ei haittaa, koska aikeenani on kuitenkin pienentyä tästä melkoisesti!

   Kummallista kuinka koko viikon on tuntunut, etten liiku tarpeeksi, mutta silti oon tällä viikolla HeiaHeian mukaan liikkunut enemmän kuin minään viikkona näiden kolmen kuukauden aikana. Varsinkin alkuviikosta meinasi olla niin vaikea saada itseään ylös sohvalta ja liikkeelle. Siitä se kuitenkin kai lähtee, kun saa aloitetuksi. Oon tällä viikolla tanssinut neljänä päivänä aina tunnin kerrallaan, yhtenä päivänä jumpannut puoli tuntia ja kolmena päivänä hyötyliikkunut eli kävellyt ympäri kaupunkia autoilun sijaan. Kaksi lepopäivää. Tästä kertyi yhteensä 9 tuntia liikuntaa tälle viikolle. Ja se on ihan mukavasti minulle, joka ennen tuskin liikkui edes yhdeksää tuntia kuukaudessa tai kahdessakaan. Järjetöntä. Ei ihme, että sitä oli niin maassa jatkuvasti. 

(kuvat weheartit.com)

Kysymys lukijoille: Mikä motivoi teitä urakassanne? 

Tunnustuksia.

Sain tunnustuksen Neiti Tekosyyltä! Kiitos kaunis. ♥

 Tunnustuksen saajan kuuluu kertoa seuraavat asiat: 

 Lempi...
1) väri
 - Vihreä!
2) ruoka
 - Ei mulla varsinaisesti mitään yhtä lempparia ole, mutta itsetehdyt lihapullat on kyllä kärjessä.
3) paikka jossa haluaisi käydä


- Kaikkialla! Haluaisin käydä mm. New Yorkissa ja Amerikassa ylipäätään, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Uudessa Seelannissa, Australiassa, Islannissa, Färsaarilla... ja niin edelleen.

Lisäksi mun on annettava 15 bloggaajalle myös tunnustusta. Ilomielin! Osa on varmaan tunnustuksen jo saanut ja haluaisin jakaa tunnustuksia jokaiselle lukemalleni bloggaajalle, mutta... Tässä tulee kuitenki: Evalyh, Mappe, Kaneli, Norsuemo, Anu Pauliina, Ninni, Shapphirecat, Niina, Pipa, Brego, Tuulenkosija, Mamie, Helene, Pampula ja Neiti Tekosyy!

Pärstäkuvia, pähkinöitä ja pyöryköitä.

Puhdistuskuuri, päivä seitsemän.

Vika päivä detox-kuuria. Painoa pudonnut kuurin aikana noin kilo, mutta luulenpa, että se olisi pudonnut joka tapauksessa, ilman litkuakin. En tiedä iskeekö huomenna jonkinlainen upeaakin upeampi olotila, mutta jos rehellisesti puhutaan, niin en oo koko kuurin aikana huomannut mitään selkeitä vaikutuksia. Toki iho on nyt paremmassa kunnossa mitä viikko sitten, mutta johtuuko se juomastani litkusta vai päivittäin juodusta parista litrasta vettä? Nii'in. Kuten aiemmin jo mainitsin, olen pohtinut olisiko samoihin tuloksiin päästy ihan ilman tuota nestettäkin. Kun järjellä ajattelee, en näe syytä miksei. Luulisi kenelle tahansa tulevan kevyempi olo kun syö lähinnä kasviksia, hedelmiä, kalaa ja pähkinöitä koko viikon ja jättää sokerin, maitotuotteet ja viljan pois? 

Summa summarum: En pysty suosittelemaan tätä puhdistuskuuria kenellekään, koska itse en varmuudella voi sanoa huomanneeni itse nesteen aiheuttamia tuloksia. Suosittelen kuitenkin kaikkia poikkeamaan joskus normaalista ruokavaliostaan ja kokeilemaan kuuria vaikkapa ilman tätä kyseistä nestettä, kuitenkin annettua ruokavaliota noudattaen! Heittäydy hulluksi ja jätä viikon ajaksi kokonaan maitotuotteet, sokeri, kahvi, alkoholi, valkoiset jauhot, kovat rasvat ja pitkälle prosessoidut tuotteet! Syö mielummin paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, kalaa ja pähkinöitä, runsasta veden juontia unohtamatta. En tietenkään varmuudella voi sanoa, johtuivatko itselläni parempi iho ja hitusen kevyempi olo tämän nesteen, runsaan liikunnan ja terveellisen ruokavalion yhteisvaikutuksesta, mutta järjellä ajatellen, uskon sen olevan mahdollista myös ilman kalliita litkuja. Kokeilkaa ainakin! Itse aion kyllä toistaa kuurin vielä joskus, mutta ilman MethodDrain Detoxia.

Päivä 6: Näistä kuvista ei ole varmaankaan
kovin vaikea päätellä kumpi puoli mun
naamasta on mielestäni kuvauksellisempi?

Päivä 7: Huomaako kukaan mitään eroa ekoihin kuviin?
Emmä ainakaan. Ja aina sama ilme, voi luoja.
Miksi edes lähdin tähän...

Nyt kun pakollisuudet ovat ohitse ja saitte ihastella pärstääni viimeisen kerran pieneen hetkeen, voinkin keskittyä taas ihan muihin asioihin. Kuten olen useaan otteeseen mainostanut, oon koettanut jättää turhat herkut vähemmälle. Oon kuitenkin alkanut korvaamaan karkkeja ja muita herkkuja kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä. Tällä viikolla oon vetänyt erityisen paljon pähkinöitä ja oon samalla tutustunut Den Lille Nøttefabrikken -nimiseen tuotemerkkiin. Den Lille Nøttefabrikkenilla on erilaisia pähkinä- ja hedelmäsekoituksia, joista mun lemppareita on tällä hetkellä Go -nimiset, pienet 60 gramman pussukat ja hieman isompi Coco Loco -pussi, jonka sisältö koostuu kuivatuista hedelmistä ja erityisen hyvistä kookoskuutioista. Kuka tässä kaipaa karkkia kun voi napostella tällaisia (kohtuudella tietenkin)? Hintaahan näiltäkin tuotteilta löytyy, mutta se on valitettavan yleistä kun puhutaan pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä. Den Lille Nøttefabrikken tuo kuitenkin erittäin positiivista vaihtelua kauppojen pähkinä-kuivattu hedelmä -tarjontaan. Pusseja löytää ainakin CityMarketeista, muualla en oo näihin osannut vielä kiinnittää huomiota.

 

Coco Loco sopii erinomaisesti vaikka leffanaposteltavaksi.

Pienen kokonsa takia Go on helppo napata mukaan välipalaksi.

Ja pakko vielä loppuun kehaista Lunnin blogista löytämääni reseptiä. Eilen valmistin feta-kasvispyöryköitä ja ne maistuivat aivan hillittömän hyviltä. Taikinasta tuli pyöryköitä niin runsaasti, että siitä riitti kahdelle hengelle kahdeksi päiväksi ruokaa. Perunamuussin sijaan tein lohkoperunoita molempina päivinä. En oo ennen tehnyt kasvispyöryköitä itse, joten oon aika ylpeä onnistumisestani, vaikkei resepti vaikea ollutkaan. Ehdottomasti teen näitä uudelleen vielä joskus!

Champagne showers

Pampula haastoi tekemään kyselyn! Ja minähän tein. Itse haastan Mapen, Quantinan, Shapphirecatin ja Norsuemon.


Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
- En erityisemmin, ainakaan tällä hetkellä. Joskus on hyviä päiviä, mutta kokonaisuus mättää yleensä aina. Pidän kyllä kasvoistani, toisinaan.

Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?
- No, haluaisin tietysti laihtua normaalipainoon ja että vartaloni olisi sopusuhtainen ja kaunis. Pienemmät ja kauniimmat rinnat olisi enemmän kuin toivotut.

Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi?
- Kauniit silmät, kuulas iho.

Meikkaatko päivittäin?
- No aikalailla joo. Kesäisin käytän lähinnä kulmakynää (mun kulmakarvat on niin saakelin vaaleat muuten) ja ripsaria, ehkä vähän aurinkopuuteria. Tää on harvinaisen kevyt meikkaus multa, sillä aiemmin en melkein voinut lähteä kotoa ellei mun silmissä ollut mustaa rajausta. Mutta kesällä ei jaksa meikata niin raskaasti.

Perusmeikkisi?
- Meikkivoide (ja puuteri toisinaan), kulmakynä, aurinkopuuteri, ripsari ja mielialasta riippuen myös musta nestemäinen kajali.

Hiustesi väri & pituus?
- Mustat. Tää malli on tällainen vähän hassu, toiselta puolelta hiukset ovat leuan alapuolelle ja toisella puolella ne yltävät hieman yli olkapäiden.

Miten pidät hiuksiasi?
- Nyt kesäisin oon vetänyt yleensä hiukset nopeasti ylös nutturalle ja heittänyt pannan päähän. Muuten pidän auki tai ponnarilla.

Miten tukkasi on nyt?
- Ponnarilla.

Kuinka usein…
…värjäät hiuksiasi?
- Kuukauden tai parin välein. Hiukseni kun ovat luonnostaan vaaleammat, joten mustissa hiuksissa juurikasvu näkyy ärsyttävän nopeasti.

…peset hiuksesi?
- Kerran päivässä.

…käyt suihkussa?
- 1-2 kertaa päivässä, riippuen oonko urheillut vai en.

…kuorit ihoasi?
- En mitenkään säännöllisesti, mutta ehkä kerran viikossa parissa.

…käyt kosmetologilla?
- En oo tainnut käydä kuin kerran elämässäni kosmetologilla ja se oli aika dramaattista. Ehkä pitäisi antaa uusi mahdollisuus joskus?

Shampoo- ja hoitoainemerkkisi?
- En nyt muista, jotain kaupan perusaineita taisivat olla.

 Rasvaatko ihoasi?
- Kasvojeni ihoa joka päivä, kyllä. Muita osia silloin kun tuntuvat kuivilta.

Tyypillisimmät vaatteesi?
- Kesällä tyypillisimmät vaatteet ovat siniset, löysät caprit ja jokin löysä t-paita, jonka kaula-aukkoa olen itse tuunannut isommaksi. :D Muuten käytän aikapaljon mekkoja.

Mitä sinulla on nyt ylläsi?
- No ne siniset caprit sekä turkoosi toppi + alkkarit, tietysti.

Kuinka monet farkut omistat?
- Yhdet sopivat ja lukuisat liian pienet, joita en ole käyttänyt varmaan vuosiin.

Millaisia kenkiä käytit viimeksi?
- Mustia Converseja.

Lempikorusi?
- Vuorijalavasta itse tehty puinen kaulakoru.

Lempihajuvetesi?
- Ei mulla itseasiassa oo! En oo koskaan oppinut käyttämään hajuvesiä, vaikka haluaisinkin.

Millaisia sormuksia löytyy sormistasi?
- Yksi sormus vasemmasta nimettömästä, hyvin yksinkertainen, hopeinen sormus.

Tarkkailetko painoasi?
- Ai että tarkkailenko... Hehs.

Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut?
- Ihon kuulaus.

Menisitkö kauneusleikkaukseen?
- En usko... Ehkä rintojani voisin pienennyttää jos ilmaiseksi saisin, mutta muuten en.

Minkälainen on meikkipussisi?
- Äidin tekemä. Jotain punaista marimekkokangasta, soma ja sopivan kokoinen. Aina sotkuinen.

Minkä värinen on hiusharjasi?
- Harmaa.

Käytätkö ryppyvoiteita?
- En.

Käytätkö kynsilakkaa?
- En oikeastaan, vaikkakin juuri eilen ostin punaisen kynsilakan itselleni! Ehkä alan opetella sitäkin.

Montako käsilaukkua omistat?
- Öhm, tätä täytyy pohtia. Ainakin neljä? Varmaan enemmänkin.

Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja?
- Huulessa on lävistys ja tatuoinneista vasta haaveilen.

Boom Boom Pow

Puhdistuskuuri, päivä viisi.

En tiedä johtuuko tämä tästä detox-kuurista vai ihan vain ruokavaliosta ja liikunnasta, mutta minulla on tänään ollut ihan hyvä olo. Aloitin aamuni tunnin tanssihyppelyllä. Tein jälleen uuden playlistin Spotifyyn, koska vanhemmat listat alkoivat jo kyllästyttää. Olin pitänyt omista tanssitunneistani hieman taukoa juuri tämän ja penikkavaivojen takia. Kannatti antaa jaloille vähän lepoa, sillä nyt pystyi hyvin taas tanssahtelemaan ilman sitä hölmöä kipua!

   (Oon edelleen melko skeptinen tämän litkun suhteen kuitenkin. Onko kukaan teistä koskaan tehnyt vastaavaa puhdistuskuuria ja todella saanut hyviä tuloksia, tai tuloksia ylipäätään? Oon tässä pohtinut kuinka suuri osa vaikutuksista todella tulee tästä nesteestä ja kuinka paljon vaikutusta on "kuuria tukevilla" terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja runsaalla veden juonnilla? Pääsisikö samoihin lopputuloksiin ihan ilman litkuakin? Löysin aiheeseen liittyvän artikkelin täältä, suosittelen tutustumaan jos kiinnostaa.)

Päivä 5: Nyt voi jo vähän muikeilla, syystä tai ilman.

Aika moni teistä on varmaan tutustunut Heiaheia!-nimiseen sivustoon, johon pääsee kirjautumaan mm. facebook-tunnuksillaan, kuten minä teen. Heiaheia! on siis eräänlainen netissä täytettävä liikuntapäiväkirja. Meidän suhde on ollut lyhyt ja kivikkoinen, sillä alussa se oli mielestäni vähän liian sekava ja jotenkin puutteellinen. Kesäkuun ajaksi hylkäsin sen täysin, mutta nyt heinäkuussa päätin kuitenkin palata siihen, pienistä ärsyttävyyksistään huolimatta. Tykkään kirjailla ylös liikkumisiani ja siinä mielessä Heiaheia on mainio, että siinä on hyvät treenitilastot ja lokit, joista näkee selkeästi paljonko ja milloin on tullut liikuttua minäkin viikkona. Mikäli teitä HeiaHeiasta löytyy ja tarvitsette jotakuta kannustamaan teitä, niin voitte lisätä minut kaveriksenne!

   PS. Black Eyed Peas on yllättänyt mut täysin. Se on onnistunut tekemään semmoisen määrän tanssittavia piisejä, ettei kukaan muu ikinä. Huhhuh! Tänään tanssin tämän tahtiin onnellisena:

The greatest pleasure in life is doing what people say you cannot do.

Aina löytyy ihmisiä, jotka keksivät aina jotain pahaa sanottavaa kaikesta ja kaikista. Aina on kateellisia silmiä, jotka seuraavat askeleitasi ja yrittävät saada sinut kaatumaan. Aina löytyy ihmisiä, jotka tietävät kaiken paremmin kuin sinä, ovat parempia kuin sinä, tekevät kaiken paremmin kuin sinä. Aina löytyy niitä, jotka uskovat sinun vain epäonnistuvan ja niitä, jotka suorastaan janoavat sitä. Aina löytyy ihmisiä, jotka haukkuvat naurettavaa blogiasi, mutta palaavat aina kuitenkin lukemaan sitä. Aina löytyy uteliaisuutta, pahantahtoisuutta ja kateutta maailmasta.

Mutta mitä sitten? Mitä sitten jos joku ei pidäkään sinusta? Mitä sitten jos joku haluaa tuhlata kallisarvoista elämäänsä turhanpäiväiseen kateuteen? Annammeko vallan näille ihmisille ja teemme niinkuin he haluavat? Aiommeko epäonnistua?

   HELL NO!

Me kuljemme eteenpäin leuka pystyssä. Me kahlaamme ongelmien läpi vaikka väkisin. Me näytämme kaikille meitä epäilleille millaista on, kun on tarpeeksi rohkea ja vahva muuttaakseen elämänsä suuntaa. Me näytämme kaikille niille, jotka itse ovat liian heikkoja ja peloissaan edes yrittämään.

Voimia siskot. Älkää antako kenenkään koskaan lannistaa teitä.

You won't get better 'till you're worse.

Puhdistuskuuri, päivä neljä.

Naama on puhjennut kukkaan. Se ei ehkä kuvasta kummemmin näy, mutta iho on täynnä pieniä näppylöitä ja finnejä, argh. Sainkin pari ehdotusta aiheeseen liittyen ja itsekin olen sitä jo pohtinut - ehkä tämä turvotus ja finneily tosiaan on vain sitä, että se kaikki paska puskee ulos ja kun kuuri on ohi, on oloni oleva parempi. En tiedä! Sen näkee sitten. Mutta paino ainakin oli tänään jälleen heilahtanut puoli kiloa alaspäin. Tällä hetkellä painan siis 102.5 kiloa.

Päivä 4: Datailuhetki kissani Leelon kanssa.

Tänään on ollut ihan hyvä päivä. Päivän liikunnat on vielä harrastamatta, ellei lasketa muutaman tunnin shoppailua ja kaupoissa ravaamista. Ajattelin tänään vielä testata erästä jumppadvd:tä, jonka sain aikoinani jumppamaton mukana. Dvd on lähinnä vain lojunut kaapin pohjalla käyttämättömänä, kunnes muutama päivä sitten sen paikansin. Mulla ei oo aavistustakaan millaista jumppaa läpyskä sisältää, mutta sehän nähdään kohta!

      Saatiin tosiaan hyviä uutisia. Ollaan jo hetken etsitty uutta asuntoa ja eilen saatiin kaupungilta tarjous eräästä kämpästä. Tänään kävin kyseistä asuntoa katsomassa ja totta hitossahan me se otetaan! Syyskuussa koittaa siis muutto, en malttaisi odottaa. Löysin kirppariltakin tänään aivan mielettömän hienot verhot uuteen asuntoon. Tästä nykyisestä ei ole koskaan oikein ehtinyt kehittyä kotia, joten odotan innolla, että uudesta asunnosta pääsen sellaisen tekemään. Uusi asunto on muutenkin aivan uskomaton. Siinä on 15 neliötä enemmän kuin tässä ja silti se on edullisempi, vaikka se sijaitsee vain puoli kilometriä kauempana keskustasta kuin tämä. Lisäksi siinä on iso parveke, johon voi kesäksi laittaa terassikalusteet tai vaikkapa riippukeinun. Oi että. Oon niin innoissani! Vaikka asia ei varsinaisesti laihduttamiseen liitykään, niin oli silti pakko päästä vähän hehkuttamaan.

Materiaonnea ja kuuriturhautumista.

En oo ennen liiemmin välittänyt urheilu(vaate)liikkeistä tai urheiluvaatteistakaan sen puoleen. Jos oon joskus moiseen liikkeeseen eksynyt, oon tuntenut oloni varsin kömpelöksi ja epämukavaksi, enkä ole siellä muutamaa minuuttia kauempaa viihtynyt. Mutta nyt, kun rakkauteni urheiluun on roihahtanut ilmiliekkeihin, löydän itseni yhä useammin haaveilemasta ja hypistelemästä ihania jumppahousuja, sporttisia takkeja, urheilutoppeja... Eikä kyse ole pelkästään vaatteista, mun on aina käytävä tsekkaamassa myös onko urheiluvälineosastolla mitään jännää. Tänään eksyin Topshopin alennuksiin ja löysin ihanan, vihreän hupparin, jonka voin pukea syksymmällä lenkeille kun ilmat alkaa viilenemään. Joitain ulkoilutakkejakin katselin, mutta en sitten jostain syystä raaskinutkaan edes kokeilla. Toinen löytö oli mustat converset, puoleen hintaan! Oon tennarityttö henkeen ja vereen, mutta oon aina tyytynyt vain kopioihin ja halpaversioihin, jotka hajoavat yhden kuukauden käytön jälkeen. En ole ikinä raaskinut ostaa aitoja converseja, mutta tällä kertaa en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Oi, miten onnelliseksi materia pienen ihmisen tekeekään!


Puhdistuskuuri, päivä kolme.

Kaduttaa, että päätin lähteä tähän "otanpa kuvan itsestäni joka helv*tin päivä koko kuurin ajan" -juttuun. Otin tänään itsestäni varmaan 200 kuvaa, joista ainutkaan ei ollut julkaisukelpoinen. Ei edes tuo valitsemani, mutta ku. Ei voi enää perua, joten pakko oli jokin valita. Katsokaa siis kun mää muutun vaan päivä päivältä rumemmaksi. (Anteeksi.)

Jos mahdollista, mulla on ollut turvonneempi olo kuin aloittaessa. Alan
 epäillä litkun toimivuutta. En tiedä oliko hyvä ajankohta aloittaa kuuri näiden helteiden aikana, mutta luulisi sillä kai silti olevan jonkinlaista vaikutusta, oli ilma millainen tahansa. En tiiä. Vähän tuntuu, että hukkaan menivät nekin 16 euroa. Mutta, neljä päivää vielä jäljellä. En tyrmää kuuria täysin ennen kuin se on ohi. We'll see.

Päivä 3: Paskan möivät.