Speaking of better days.

Mulla on hyvä olo tämän elämäntapamuutoksen suhteen. Tiedän, että huonoja päiviä tulee ja etten aina tule olemaan yhtä luottavainen asioiden suhteen, mutta nyt jaksan uskoa itseeni ja siihen, että paino tulee kyllä putoamaan näiden hyvien muutosten myötä. Pakkohan se on? Tuntuu huvittavalta ajatellakaan, että yhtäkkiä palaisin takaisin vanhoihin tapoihin. Minä tarvitsen liikuntaa. Minä en todellakaan tarvitse kaikkea sitä paskaa, jota aiemmin kauhoin suuhuni kaksin käsin. Minä pidän itsestäni paljon enemmän näin. Minun on hyvä olla näin.

Ystäväni otti minut tänään mukaansa tutustumaan Positive-kuntokeskukseen. Käytiin Zumba-tunnilla ja voi pojat, voi pojat kuinka rankkaa se osasi hetkittäin olla. Ohjaaja muunmuassa pisti meidät tekemään jonossa cancan-tyylisiä hyppypotkuja... Huomenna taitaa olla jalat melkoisen kipeänä. Mutta silloinhan ainakin tietää tehneensä jotain! 

Tähän päivään sisältyi myös vähän elämästä nauttimista herkuttelun ja hyvän seuran muodossa. Toinen ystäväni kutsui minut maistamaan tekemäänsä mustikkapiirakkaa. Otin hyvin kohtuullisen palan, joten en jaksa potea huonoa omaatuntoa, varsinkin kun kiloklubin pallot näyttävät silti pelkkää vihreää! Hieno päivä siis. Ja piirakka oli erinomaista, kiitos Jonna. Ja kiitos Jennille, joka syntymäpäivänään vei minut Zumbaamaan, vaikka sen olisi pitänyt ehkä mennä toisinpäin. Mutta hyvää syntymäpäivää, rakas ystävä. ♥