Days 18, 19, 20 and 21.

Koska mulla on tällä hetkellä pienoinen lukko tän kirjoittamisen suhteen, tyydyn vain vastailemaan kysymyksiin:

Day 18 - What food is your weakness?
- Feta! Voisin syödä fetaa joka päivä. Aiemmin mun oli myös pakko saada juustonaksupussi joka perjantai, mut nyt en edes muista milloin olisin viimeksi syönyt niitä.

Day 19 - When is the last time you ate fast food?
- En oo näiden viiden kuukauden aikana syönyt kuin pitsaa (ja muutaman subwayn patongin) ja sitäkin vain kahdesti. Viimeisin kerta oli elokuun lopussa, muuttoviikonlopun päätteeksi. Olin odottanut sitä hetkeä pitkään ja lopulta koko sallittu repsahtaminen oli ihan turhaa, kun en kipeydeltäni pystynyt nauttimaan siitä.

Day 20 - Favorite diet?
- En harrasta mitään dieettejä. Suosin kokonaisvaltaisia elämäntapamuutoksia!

Day 21 - What are your clothing sizes?
- En oo itseasiassa ihan varma, kun tuntuu että merkeittäin vaihtelee niin paljon. Yläosissa 42-46 ja alaosissa jotain ~46-48 ehkä. L/XL/XXL.

viidestätoista seitsemääntoista.

Day 15 - Are you vegan or vegetarian? If so, has this helped you lose weight? If not, would you ever consider turning vegan or vegetarian?
- En ole, enkä ole harkinnut. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän mun tekee mieli lihaa.

Day 16 - When did you first decide to lose weight?
- Tällä kertaa vai yleensä? Ekan kerran laihdutin 12-vuotiaana. Olin silloin jo ylipainoinen ja liikunnan lisäämällä sain pudotettua painoa. En muista siitä kyllä paljoakaan, en seurannut painoani, halusin vain olla hoikempi. Pyöräilin paljon ja kävin lenkeillä.
        Sen jälkeen oon laihduttanut enemmän tai vähemmän. 13-17 -vuotiaana olin ihan hoikka tyttö, mutta en ikinä ollut tyytyväinen itseeni. Lukion viimeisellä painoa alkoi kertyä ja sen jälkeen oon aina "päättänyt" laihduttaa, kuitenkaan juuri tekemättä asian eteen mitään. Viimeisin ja nykyinen projekti alkoi eräänä kauniina toukokuisena päivänä, kun mieheni lähti lenkille ja kehotti minuakin pitämään tanssitunnin itselleni pitkästä aikaa. Tanssitunnin jälkeen tuli niin hyvä olo, että halusin jatkaa liikkumista. Samana iltana luin iltalehden sivuilta eräästä tytöstä joka oli laihduttanut kalorilaskurin avulla 45 kiloa kymmenessä kuukaudessa, joten päätin itsekin  kokeilla moista kalorien laskentaa. Siitä kaikki lähti ja tässä ollaan. Enää en keskity niinkään siihen laihduttamiseen, vaan liikkumiseen ja hyviin elämäntapoihin. Eiköhän ne kilotki karise siinä samassa ajallaan.

Day 17 - Do you have an eating disorder?
- Nope. Jotain syömishäiriön tapaista mulla oli ennen tätä projektia, mutta oon nyt aika terveellä pohjalla ruokavalioni ja elämäni suhteen muutenkin.

Syyllisyydestä.

Tuntuu hämmentävältä katsoa itseään peilistä ja nähdä yllään ne vaatteet, jotka joskus kiristivät tai eivät edes menneet päälle. Haluaisin ymmärtää ja sisäistää asian, mutta mieli ei anna. Se kokoajan uskottelee, että tässä on nyt kyseessä pelkkä sairas pila, et sinä mitään ole laihtunut! Huomenna kun heräät, niin olet taas siinä samassa, vanhassa vartalossasi ja elät samaa vanhaa elämääsi. Hah, luulitko muka, että olisit oikeasti jotain saavuttanut? No, et ole! Ja tämä pelko on hämmästyttävän todellinen. Pelottaa, että tämä kaikki vedetään jalkojeni alta ja yhtäkkiä huomaan olevani lähtöpisteessä. Mikään ei ole muuttunutkaan. Kaikki on täsmälleen samalla lailla kuin aiemmin. Jos olenkin nähnyt vain unta...
 
      Paino ei ole nyt hetkeen liikahtanut alaspäin, ihan ymmärrettävistä syistä. Koko syyskuu on sujunut melko alavireisesti. Siinä missä viime kuussa liikuin 33 tuntia, nyt olen liikkunut vain 13. Onhan tätä kuuta jäljellä vielä, mutta en usko, että tilanne muuttuu kovinkaan dramaattisesti. Onhan asiat toisaalta jo nyt paljon paremmin kuin ennen elämäntapamuutosta, kun en liikkunut oikeastaan yhtään. Mutta en ymmärrä mistä oon taas oppinut syyllistämään itseäni. Mikään ei tunnu riittävän, vaikka olisihan tässä paljon syitä olla tyytyväinen itseensä. Silti katson itseäni jatkuvasti suurennuslasin läpi ja löydän aina vain parannettavaa ja parannettavaa. Totta sekin, ettei ikinä ole täysin valmis ja aina on parannettavaa, kyllä, mutta kunpa oppisi tuosta järjettömästä syyllisyydestä pois.

--

Day 10 - What was the hardest thing you gave up during this “weight loss.”
- En oikeastaan ole luopunut mistään. Olen vain opetellut kohtuuden. Luulin, että tää olisi paljon vaikeampaa, mutta oon oikeastaan yllättynyt varsinkin siitä, miten helposti kaikki alkoi! Onhan tässä ollut vastoinkäymisiä ja heikkoja hetkiä paljonkin, mutta missään vaiheessa en ole luovuttanut. (Luovuttaminen ei ole enää edes vaihtoehto.)

Day 11 - Your favorite thinspo blog and why!
- Seuraan aika monia laihdutus-/elämäntapamuutosblogeja, mutta en oikeastaan osaa nimetä mitään tiettyä lempparia. Motivoitte kaikki niin paljon!

Day 12 - What do you normally eat?
- Noh, mun nykyiseen normaaliin ruokavalioon kuuluu itsetehty kotiruoka, salaatit, hedelmät, vihannekset, pähkinät, kuivatut hedelmät, ruisleipä, jogurtit... En noudata mitään tiettyä ruokavaliota, vaan yritän löytää sellaisen kultaisen keskitien. Yritän syödä mahdollisimman terveellisesti (satunnaista herkutteluakaan unohtamatta).

Day 13 - Are you losing weight in a healthy or unhealthy way?
- Terveellä tavalla. En oo missään vaiheessa oksentanut tai edes harkinnut sitä. Mun suhde ruokaan on tällä hetkellä ihan terveellä pohjalla.

Materiaonnea, osa II

Olen niin innoissani tulevasta kuntosalijäsenyydestä, etten malta pysyä housuissani. Tutkin Killerin ryhmäliikuntakalenteria ja suunnittelen valmiiksi, millä tunneilla aion käydä. Mua kiinnostaa ainakin zumba, bodyjam, danzation, tanssiteema, pilates, syvävenyttely, bodybalance ja killerisyke. Muihinkin käyn kyllä tutustumassa, ehdottomasti. Onneksi on niin paljon vaihtoehtoja, että jos yhteen hetkellisesti kyllästyy, niin löytyy kyllä varmasti jotain muuta kiinnostavaa. Pelottavasti näyttää nyt vähän siltä, että tuun viettämään suurimman osan vapaa-ajastani Killerillä lokakuun alusta lähtien...

Siksi pitikin käydä hankkimassa asianmukaisia varustuksia. Mulla ei oo ollut oikein kunnollista treenikassia, vaan oon kuljettanut pyyhettä ja vaatteitani pienessä kangaskassissa. Tänään eksyin topsportin sivustolle ja tietenkin mun oli samantien lähdettävä kahlaamaan kyseistä kauppaa läpi alennuksien toivossa. Treenikassivalikoima oli harmillisen pieni ja tummasävytteinen, mutta löysin silti tällaisen aarteen tylsien, mustien treenikassien joukosta:

 

...Aiai, miten voikaan yksi treenikassi olla niin söpö? Tykkään kyllä kovasti. Tämä oli vielä -30% alennuksessa. Hintaa kyllä jäi vielä vajaa kolmisenkymppiä, joten hieman jouduin ylipuhumaan itseäni ostamaan tämän. Tää on nyt sitten mun virallinen syntymäpäivälahja itselleni. Makes sense, right? Kyllähän itseään täytyy lahjoa välillä. Juomapullostakin oli pulaa, joten nappasin kassan vierestä mukaan sellaisen melko peruspullon, joka oli väriltään vihreä, ihana sekin. Oon niin materiahuumassa tällä hetkellä!

Oon huomannut, että tän elämäntapamuutoksen myötä mun tyyli on muuttunut sporttisemmaksi ja värikkäämmäksi. Aiemmin kun suosin enemmän mustia vaatteita, niin nyt mua melkein ahdistaa pukeutua pelkkään mustaan. Oon saanut itseeni taas väriä. Ja vauhtia!

      Arvontaankin ehtii vielä osallistua! Tarvitaan enää kolme lukijaa ja voin arpoa voittajan. Eli mikäli et ole vielä osallistunut niin nytnyt nopeasti mukaan! (Tervetuloa muuten kaikille uusille lukijoille!)

++

Day 09 - Did people ever make comments about your weight in a negative way?
- Kyllä. Ainahan niitä jostain tulee, aina joku jossain katsoo vinoon. Oon onneksi säästynyt ihan hirveiltä huomautteluilta, vaikka mitään kivojahan ne ei koskaan ole. Joskus ehkä vuosi sitten kun olin aiemman asuntomme pihalla kävelemässä väsyneenä kotiin, niin vastaan tuli pari pikkupoikaa, jotka huutelivat minulle, että: "OOKKO VÄHÄN LÄSKI!" En aluksi väsymykseltäni tajunnut, että ne pikkumulkerot edes puhuivat minulle, mutta siinä vaiheessa kun takaani kuuluu entistä kovempaa tuo samainen lause, niin tajusin mistä oli kyse. Joo, olen? Mitä se teitä liikuttaa? Ärhrh, typerykset.

Hmphmphhmh.

Tähän päivään ei kuulu mitään uutta. Kävin taas kuntosalilla ennen koulun alkua ja se oli ihanaa. Hyvää oloa kesti kuitenkin vain hetken, ja nyt oonkin jälleen pahantuulinen, päänsärkyinen ja niskakipuinen. Mua ärsyttää suunnattomasti, että olotila on niin tympeä, koska en yhtään pidä itsestäni näin. Enkä pidä valittamisesta. Enkä teksteistäni kun olen huonolla tuulella, ne ovat niin... masentavia. En halua olla masentava enkä pahantuulinen.

Haluaisin liikkumisen ilon takaisin. Löytöpalkkio sille, joka sen minulle palauttaa!

Jotain hyvää sentään: Päätin vihdoin, että hankin platinakortin (eli 12 kuukauden sopimuksen) sinne Killerin liikuntakeskukselle. Pidän siitä paikasta ja oon aina viihtynyt niillä ilmaisilla tutustumispäivillä. Ryhmäliikuntatarjonta on todella monipuolinen (yli 70 tuntia viikossa!) ja kuntosalikin vaikutti hyvältä nopean vilkaisun perusteella. Lisäksi opiskelijalle hinta on todella edullinen verrattuna muihin paikkoihin. Tulen esimerkiksi säästämään vuodessa 156 euroa jo sillä, että valitsen Killerin sen toisen kuntokeskuksen sijaan. Joten miksi ei? Voisihan sitä huonompienkin asioiden hyväksi rahansa laittaa. Ja oon varma, että tässä on lääke mun hetkelliseen kyllästymiseen!

   Laitoin muuten asiakaspalautetta sinne toiseen kuntokeskukseen. Sain todella asiallisen vastauksen takaisin ja mua melkein harmittaa, että valitin asiasta ja vielä niin kärkkääseen sävyyn. Joko mainitsin, etten pidä valittamisesta?

Puh-huh. Ja viimeiseksi päivän kysymys:

Day 08 - Your workout routine.

- Kuten oon valitellut, en tällä hetkellä saa itseäni innostumaan oikein mistään muusta kuin kuntosalista. Kävelen kyllä niin paljon kuin mahdollista, mutta siihen se sitten jääkin. Toivottavasti tulevan kuntosalijäsenyyden myötä saan elvytettyä rakkauteni liikuntaan!

        Mutta, tosiaan. Kuntosalilla käydessä mulla ei oo mitään varsinaista ohjelmaa, koska aikataulujen takia en voi koskaan olla varma, pääsenkö salille kerran vai kahdesti viikosta. Yleensä aloitan lämmittelemällä crosstrainerilla 5-15 minuuttia ja sen jälkeen siirryn varsinaisiin laitteisiin. Käyn läpi kädet, selän ja jalat ja lopuksi heilun vielä kahvakuulan kanssa - tähän menee reilu 30 minuuttia. Loppuverryttelyksi teen jälleen crosstraineria tai kuntopyörää 5-15 minuuttia. Ja loppuun vielä 15 minsan venyttelyt. Sen jälkeen suihkuun ja kouluun!

         Aiemmin kesällä tanssin tosi paljon, eli tein spotifyyn erilaisia playlistejä, jotka vaihtelivat puolesta tunnista tuntiin. Sieltä sit valkkasin mielialaan parhaan ja annoin musiikin viedä. Joka tunnin jälkeen olin aivan hiestä likomärkä. Kesällä olikin helppo liikkua ja musta oli ihana aloittaa päivät tanssitunnilla tai muuten vain reippaalla kävelylenkillä. Nyt koulu ja syksy on kyllä vienyt mehut niin, että hyvä jos ylipäätään jaksan edes liikkua. Harmittaa.

Rainy days.

Pyrin välttämään kaikenlaisia valmiita einesruokia, mutta joinakin päivinä on vain niin kiireinen tai väsynyt, ettei yksinkertaisesti jaksa alkaa tehdä mitään kovin monimutkaista ruokaa, vaan päätyy hakemaan kaupasta esimerkiksi pinaatti- tai porkkanalättyjä. Tänään oli sellainen päivä. Parempia ja terveellisempiä ne toki olisivat itsetehtyinä, mutta siinä vaiheessa kun koulusta tullessa kaatuu sohvalle ja nukahtaa samantien pariksi tunniksi, on aika selvää, ettei tänään tule tosiaankaan tekemään muuta kuin nakkaamaan lätyt uuniin ja tekemään ehkä perunasoseen kyytipojaksi. Tänään illallisenani toimi siis atrian porkkanaohukaiset perunasosenokareen, fetan ja puolukoiden kera. Oli kyllä varsin herkullista. Kuinka usein te lukijat syötte einesruokia vai pyrittekö välttämään niitä täysin? Onko mitään einesruokaa, jonka suhteen voitte toisinaan tehdä kompromissin?

Oon vähän huolissani, koska flunssan jälkeen en oo saanut itseäni oikein kunnolla liikkeelle. Ainoa asia, mitä edelleen teen mielelläni, on kuntosalilla käynti. Siellä ramppaisin varmaan jatkuvasti, mikäli se sijaitsisi täällä eikä 35 kilometrin päässä koulun vieressä. Harmillisesti aikataulut ja lukujärjestykset menee niin, etten pääse tälläkään viikolla kuin kerran käymään siellä. Kaikki muu liikunta, josta oon aiemmin nauttinut paljonkin, tuntuu tosi nihkeältä. Mua melkein itketti eilen, kun pitkän tauonkin jälkeen tanssiminen tuntui niin vaikealta. Haluaisin tietää miksi musta tuntuu nyt tältä, koska aiemmin liikkuminen on ollut niin helppoa ja vaivatonta. Miksi ei siis nyt? Toivottavasti tää on vain jokin vaihe, joka menee nopeasti ohi. Johtuisiko tää pimenevistä illoista ja syksystä, että energiaa tuntuu olevan paljon vähemmän? Miten ihmeessä pimeän talven yli on mahdollista edes selvitä? Mulla on vaikeuksia jo nyt selvitä näistä päivistä läpi kunnialla. Viime talvena ottamani kuva kiteyttää aika hyvin tämän hetkiset tunnelmat:

Leelo ja sateinen päivä.

Day 07 - Do your parents know you’re trying to lose weight? Do they care?

- Kyllä ja kyllä. Isän kanssa en hirveästi ole aiheesta keskustellut, mutta äidin kanssa puhutaan paljonkin ja äiti on ihanan kannustava. Isäkin on kyllä suloinen - silloin harvoin kun kotona pääsen käymään (välimatkaa kun on se 655 kilometriä...) isä muistaa kertoa, että oon pienentynyt (vaikken olisikaan :D) Ihania hölmöjä, molemmat.

Tell me this night is over

Voi maanantai, minkä teit. Tulit taas ja pilasit kaiken. Oon koko päivän ollut todella pahantuulinen ilman mitään järkevää syytä, mun on tehnyt mieli karjua jokaiselle syyttömällekin vastaantulijalle, mutta oon muiden onneksi tyytynyt vain olemaan hiljaa. Edes puolen tunnin kävelylenkki heti aamusta ei tuonut hyvää mieltä. Ja kun illalla yritin vielä vähän tanssia, niin siitäkään ei tullut mitään! Niskat on niin jumissa, että kipu säteilee päähän. Tänään ei lähde, ei tosiaan. Mutta tämä kuva ainakin hieman piristää tällaisia päiviä:

(kuva: favim.com)

Huomisesta tulee parempi, lupaan sen.


Day 06 - Do you binge? If so, explain why you think you do.
- Yritän välttää ahmimista, mutta aina se ei onnistu, vaan vanhat tavat pyrkii väkisin pintaan. Keväällä, ennen varsinaista muutosta, mä ahmin niinkuin bulimikko, kuitenkaan oksentamatta syömääni ruokaa. Lisäksi tein sitä salassa, jolloin siitä syntyi hirveä kierre. Mä saatoin kerralla ahmia kokonaisen pullapitkon, vain sen takia, että en halunnut jäädä kiinni herkuttelusta. Luojan kiitos mun ei tarvitse tehdä niin enää, onneksi oon päässyt sen kaiken yli. Oon pohtinut, että tuo mun käyttäytyminen oli eräänlaista syömishäiriötä sekin. Nykyään tosi harvoin enää vedän ruokaövereitä, mutta valitettavasti niinkin pääsee joskus käymään.

Loput kysymykset ja vastaukset täällä.

Kolmesta viiteen.

Day 03 - A picture of your thinspiration. What features do you like about this person?

- Thispiraatiokuvina toimii ihan omat kuvat siltä ajalta, kun olin vielä hoikka tyttö. Mun mielestä ei oo järkeäkään tavoitella sellaista vartaloa, jota ei oo fyysisesti mahdollista saada. Kuten huomaatte, mulla on lyhyet raajat (kädet ja jalat) sekä leveä lantio. Mulla on myös aina ollut melko isot lihakset (ja luut), vaikken oo juuri treenannutkaan. Joku aikanaan ihmettelikin mun käsivarsia, miten ne voikaan olla niin isot tytön käsivarsiksi. Otin sen silloin loukkauksena, nuori kun olin. Nykyään en haluakaan mitään rimppakinttuja tai narukäsivarsia. Haluaisin sellaiset sopivasti lihaksikkaat raajat ja vartalon muutenkin. En todellakaan halua muistuttaa miestä lihaksikkuudessani, vaan haluaisin olla solakka ja urheilullinen. Silleen sopivasti, tiiättehän.

Muita kuvia:

(kuva: weheartit.com)

Toisaalta haluaisin vaan olla hoikka. Tää tyttö on ihanan näköinen muutenkin mun mielestä, mä pidän sen tyylistä.

Kuvat on tietenki vaan kuvia, mutta eniten motivaatiota tuo sellaiset ihmiset, jotka oot nähny omin silmin, elävänä. Eniten huokauksia on ehkä aiheuttanut eräs Killerin Liikuntakeskuksen ohjaaja, Elina. Kuva löytyy tuosta Killerin liikuntakeskuksen etusivulta. (VOI VITSIT, mitkä käsivarret, aaaaah...)

Day 04 - Your greatest fears about weight loss.
- Ehkä se, että jos epäonnistun taas. Että jos luisunkin takaisin siihen merkityksettömään tyhjyyteen, että jos vanhat elämäntapani saavatkin vallan.

Day 05 - Why do you really want to lose this weight? Are you doing it for you?
- Kaipaan sitä vartaloa, joka minulla oli vielä neljä vuotta sitten. Totta hitossa monet asiat olivat helpompia silloin, kun ei ollut näin valtavaa ylipainoa pidättelemässä. Haluan mahtua kauniisiin vaatteisiin, haluan tuntea itseni hyväksi, ehkä jopa ihailluksi toisinaan. Suurin syy on varmaan turhamaisuus, sitten tulee kaikki terveydelliset syyt. Mitään kovin vakavaa ei vielä onneksi ilmaantunut, mutta sekinhän on vain ajan kysymys. Kaikkea pientä ja vähän isompiakin oireita kuitenkin on - masentunut olotila, jatkuva flunssailu, mahan oireilu, polvien (ja nivelien) kipeys, jne. Haluan pois tästä senkin takia. En muista ennen olleeni niin kipeä näin usein.
      Eli kyllä. Teen tämän itseni takia. Toki haluan myös miehelleni kauniimman morsiamen vielä jonain päivänä.

ARVONTA!

Day 02 - How tall are you? Do you like your height?

 - Oon 164 cm ja joo, oon ihan tyytyväinen pituuteeni. Toki muutamasta lisäsentistä ei varmaan olisi haittaa, mutta tää on silti ihan hyvä.

Loput kysymykset ja vastaukset löytää täältä.

Mua edelleen ahdistaa mielettömästi se kohtaus siellä liikuntakeskuksella. Tekisi mieli perua koko "palkinto", koska pelkään, että jos menen sinne uudestaan, mun ympärillä on jälleen joukko korppikotkia yrittämässä saada mut murtumaan. No etkö nyt kuitenkin liittyisi joukkoomme, vai haluatko pysyä ikuisesti tuollaisena luuserina? Koska sellaiseksi sinä jäät, mikäli et nyt vastaanota tätä meidän superdupermegaloistavaa tarjousta. Tällä hetkellä minua kaduttaa, että edes osallistuin koko arvontaan. Olisihan se pitänyt arvata, ettei mikään ole ilmaista! Mutta tää liikuntakeskus kusi nyt kyllä melko lahjakkaasti omaan kenkäänsä, sillä tän yhden henkilön takia mulle jäi todella huono kuva koko keskuksesta ja voin kertoa, etten halua edes tutustua paikkaan enempää. Täytyy nyt todellakin harkita, ovatko ne ns. ilmaiset ryhmäliikuntatunnit sen arvoisia, että joudun kokoajan pelkäämään milloin joku on taas yhtäkkiä kimpussani tai mulkoilee pahasti kun olen vain tällainen luuseri. En halua palata enää takaisin sinne leijonan luolaan. Yhtäkkiä tästä hienosta palkinnosta tulikin vain valtava taakka ja ahdistumisen aihe.

    Noh. Haluaisinkin nyt sitten itse järjestää arvonnan, josta ei pitäisi tulla pahaa mieltä voittajalle, toivottavasti. Arvonnan suoritan kun 45 lukijaa on täynnä! Tällä hetkellä teitä löytyy 35 lukijaa, joten aikaa osallistua arvontaan lienee ihan mukavasti. Palkinto jääköön salaisuudeksi vielä. Sen verran voin paljastaa, että palkinto sisältää jotain itse tekemääni (puuartesaani kun olen) sekä jotain hyödyllistä. No, miten siis osallistut arvontaan? Yksinkertaista: Vastaat tähän postaukseen kommentilla, jossa ilmaiset halukkuutesi osallistua. Lisäksi, mikäli mainostat tätä arvontaa blogissasi, tuplaat mahdollisuutesi voittaa! Pelkällä kommentilla saat yhden arvan, mutta mikäli linkität mukaan myös blogisi, jossa mainostat tätä arvontaa, saat kaksi arpaa. Ja te tunnuksettomat, muistakaa ilmoittaa nimenne ja liittää mukaan myös sähköpostiosoitteenne. Hihii. Nyt vain kommentoimaan! :)

Kolkyt päivää.

Nappasin Kissana kesään -blogista tällaisen 30 päivän kyselyn, jota ajattelin alkaa täyttämään. Aiheenahan on ulkonäkö ja laihduttaminen, joten tää sopii tänne kuin nyrkki silmään.

Day 01 - Your stats

Age – 22
Height – 164 cm
Weight - 100 kg
Waist – 88 cm
Hips – 113 cm
Tights - 68
Shirt/dress size – 44/46 tai L/XL
Pants size - 46/48, XL (en oo ihan varma, koska käytän niin vähän housuja)
Highest recorded weight -  110 kg
Goal weight – 65 kg

Day 02 - How tall are you? Do you like your height?
Day 03 - A picture of your thinspiration. What features do you like about this person?
Day 04 - Your greatest fears about weight loss.
Day 05 - Why do you really want to lose this weight? Are you doing it for you?
Day 06 - Do you binge? If so, explain why you think you do.
Day 07 - Do your parents know you’re trying to lose weight? Do they care?
Day 08 - Your workout routine.
Day 09 - Did people ever make comments about your weight in a negative way?
Day 10 - What was the hardest thing you gave up during this “weight loss.”
Day 11 - Your favorite thinspo blog and why!
Day 12 - What do you normally eat?
Day 13 - Are you losing weight in a healthy or unhealthy way?
Day 14 - What’s your UGW? When you expect to reach it?
Day 15 - Are you vegan or vegetarian? If so, has this helped you lose weight? If not, would you ever consider turning vegan or vegetarian?
Day 16 - When did you first decide to lose weight?
Day 17 - Do you have an eating disorder?
Day 18 - What food is your weakness?
Day 19 - When is the last time you ate fast food?
Day 20 - Favorite diet?
Day 21 - What are your clothing sizes?
Day 22 - What was your lowest weight? How and why did you gain?
Day 23 - Did the media play a role in your wanting to lose weight?
Day 24 - How do you feel about the terms pro-ana/pro-mia
Day 25 - Have you ever purged? If you have describe your first experience.
Day 26 - What excites you most about reaching your ugw?
Day 27 - How do you deal with being around food?
Day 28 - Do you want that “gap” between your legs? Why?
Day 29 - Your definition of beauty.
Day 30 - 10 facts about you! And now, what are your stats?

Tän kyselyn myötä intouduin ottamaan myös uudet mitat ja päivittämään ne tuonne Edistyminen -välilehdelle. Tuntuu kummalliselta, että kaiken kaikkiaan mun kehosta on lähtenyt 73,5 senttiä. Ei yhtään tunnu siltä!