Ekan syysflunssan jälkeen tää mun projekti on menny hävettävän huonosti. Oon vannonut moneen kertaan, että nyt tää tästä taas lähtee, mutta onko mitään tapahtunut? Ehei. Yritän lohduttaa itseäni sillä, ettei tää nyt sentään niin huonosti ole mennyt, mutta hei. Paremminkin olisi voinut mennä. Jos mä haluan tuloksia, niin en mä voi antaa itseni jatkuvasti lipsua, mun on kaivettava se eksynyt itsekuri taas esiin ja mun on tehtävä enemmän töitä tavoitteideni eteen. Joo, syksy on ollut raskasta aikaa ja joo, on voinut olla vaikeaa. Mutta typerys, muistele miten hyvä olo sulla oli itsestäsi kun asiat sujuivat mallikkaasti? Miten ylpeä ja tyytyväinen sä pystyit olemaan? Vertaa sitä peilistä tuijottavaan väsyneeseen ja jo lievästi turvonneeseen tyttöön. Sä tiedät mitä tehdä, avaimet on sun käsissäsi. Now go get that girl back!
Asiat, joihin on tultava muutos:
- Kiloklubi.
Nykyään merkkailen kiloklubiin vain liikkumiset, mutta tästä lähtien mun on alettava merkkaamaan myös ne kalorit sinne, vain siten mä pystyn todella hillitsemään itseäni. Kalorien laskeminen tuntuu tässä vaiheessa jo tylsältä, mutta ilmeisesti en pysty muuten pääsemään tavoitteisiini.
- Lipsuminen eli "no jos minä nyt vain tämän palan syön tästä kakusta..."
On okei herkutella toisinaan ja se on edelleen hyvä asia, etten ole raahannut karkkia tai pullaa kotiin saakka. Karkkia syön edelleen hyvin vähän, mutta silti silti silti. Teen ihan liikaa huonoja valintoja. Jokaisen houkutuksen kohdalla mun on mietittävä tarvitsenko mä todella tätä, miksi mä muka tarvitsisin tätä niin paljon ja pystynkö mä olemaan ilman? Nimittäin parempi olisi pystyä.
- Ruokavalio ylipäätään.
Kesällä oli helppo syödä kevyesti, koska helteiden aikana ei edes tehnyt mieli syödä kovin raskaasti. Nyt syksyllä kasvikset ja hedelmät tuntuvat unohtuvan homehtumaan yhä useammin, vaikka nythän keho tarvitsisikin niitä entistä enemmän! Järjetöntä. Lisää kasviksia ja hedelmiä siis ruokavalioon. Ja vähemmän leipää, hei.
- Vesi.
Seriously, kuinka vaikea on juoda sitä vettä riittävää määrää? Se puhdistaa kehoa monin tavoin ja auttaa ihan hemmetisti tässä projektissa. Juo vettä, paljon.
- Liikunta ja laiskuus.
Syyskuussa liikuin kyllä ihan mukavasti, mutta viimeisten viikkojen aikana oon huomannut itseni laiskistuneen. Killerille on suhteellisen helppo lähteä ja siitä olenkin kyllä innoissani, mutta kiinnostus ei tahdo riittää omaehtoiseen liikkumiseen. En esimerkiksi edes saa aikaiseksi jumpata kotona, vaikka aikaa olisi hyvin ja se olisi suotavaakin. Lenkille lähtöä en jaksa useimmiten edes ajatella. Kun aiemmin olisin ahdistunut VIIKON liikuntatauosta, niin nyt kohautan vain olkia. Okei, olin räkätaudissa suurimman osan siitä ajasta, mutta en toki olisi kuollut esimerkiksi kevyeen kävelylenkkiin. Mun on löydettävä se into liikkumiseen taas. Mun on muistettava tavoitteeni: Vähintään neljä tuntia viikossa. Mielellään enemmänkin, mutta aloitetaan nyt vaikka tuosta neljästä. Sohvalla makaaminen ei auta sua pääsemään tavoitteisiisi, kultaseni.
(kuvat: weheartit.com) |
Jatkan listaa myöhemmin, kunhan keksin lisää asioita, joissa on parantamisen varaa. Tässä taisi tulla kuitenkin tärkeimmät.
(Pahoittelut muuten tästä hieman kummallisesta tekstistä ja muka nokkelasta tavasta puhutella itseäni. Kun käsken itseäni näin tekstin kautta, se tuntuu konkreettisemmalta, ymmärrättekö? Eh. En minäkään ymmärtäisi.)
Itse motivoin itseäni ajattelemalla, että "viikossa on 168 tuntia. Käytä 5 tuntia liikuntaan jäljelle jää huikeat 163". Can't be that hard.
VastaaPoistaLinkkivinkki: karppaus.info
VastaaPoistaSieltä mä saan potkua tähän elämäntapamuutokseen. Syyskuun alusta matkalla terveempään elämään puolison kera. Mieheltä pudonnut 8kg, multa 3. Liikunta aivan minimissä työpäivien juoksujen (n. 1000 askelta/pv.)jälkeen.Ja tämä ei ole "maksettu mainos"... :)
Kai vähän kaikessa tulee niiltä aallonpohjia, mutta pieni repsahdus ei sun venettä kaada. Päinvastoin, yritä ottaa toi uutena energiana ja motivaationa! :)
VastaaPoistaTää oli vähän tämmönen eka kommentointi, että hei, seuraan kirjoitteluitasi täälläkin :D
Vaikka puhuit itsellesi, puhuit myös minulle. Samassa jamassa asiat täälläkin. Phuuh.. :S Tänään aion ihan oikeasti mennä lenkille, kiertää tuon samperin järven!
VastaaPoistaAnonyymi, täytyypä ottaa sama ajattelutapa käyttöön!
VastaaPoistaJa Anne, kiitos vinkistä, mutta oon jo aikaa sitten tyrmännyt karppauksen omasta ruokavaliostani. Tiedän lähipiiristäkin, että se kyllä toimii, mutta en halua lähteä kieltämään itseltäni mitään, vaan ennemminkin pyrin syömään kaikkea kohtuudella, joitakin asioita tietysti vähemmän kuin toisia. Haluan muuttaa ruokavaliotani pysyvästi parempaan, en noudattaa jotain tiettyä diettiä jonkin aikaan (enkä usko, että olisin valmis karppaamaan loppuelämääni.) Mutta hienoa, että karppaus toimii teillä ja tuottaa tuloksia! Paljon tsemppiä! :)
Ja Marika, kiitos tsempistä ja tervetuloa vaan lukemaan täälläkin! :D
Neiti Tekosyy, näyttää olevan liikkeellä tällaista yleistä lamaannusta. Mutta hyvä jos tämä itsepuheluni onnistui puhuttelemaan myös sinua :D Helppohan näistä on kirjoittaa, mutta kunhan saisi itsekin toteutukseen. Paljon tsemppiä sulle, kyllä tää tästä lähtee, kunhan pääsee vauhtiin! :)
VastaaPoistaTsemppiä :) Leuka pystyyn ja kohti uusia haasteita :) Ja oikealla tiellähän sä olet, kun itse huomaat, että jossain mennään vikaan ja päätät tehdä asialle jotain, hienoa :)
VastaaPoistaUseampi listasi kohta osoitteli sormella myös tänne suuntaan, mutta suunta on onneksi ylöspäin - kunhan saisi kunnon niskalenkin itsestään ja tekisi asioita eikä vain suunnittelisi niitä ja senkin tekee vain pään sisällä, että ajatukset voi sitten "unohtaa" kätevästi kun ei nappaa...
VastaaPoistaMinusta kaloreiden laskeminen on yksinkertaisinta ja selkeintä painonpudotusta :) Onhan se aika rasittavaa, mutta oon sillä ja hyötyliikunnan lisäksi muutamalla tunnilla viikossa liikkumisella pudottanut 12 kg / 3kk. Enkä ole edes karkkien syömistä lopettanut, vaan koittanut tasapainoilla määrillä!
VastaaPoistaAnonyymi, itsekin projektia aloittaessani keväällä ja kesällä jaksoin laskea kaloreita sen nelisen kuukautta, jolloin laihduinkin kymmenen kiloa suhteellisen helposti. En itsekään kaikkia herkkuja ole itseltäni kieltänyt, mutta vähentänyt kuitenkin radikaalisti. Nyt syksyn mittaan, nimenomaan ekan syysflunssan aikana jätin kalorien laskemiset sikseen ja siitä lähtien en olekaan oikeastaan saanut pudotettua painoa, vaikka oonkin liikkunut ihan kohtalaisesti ja yrittänyt katsoa syömisiäni. Kyllä se kaloreiden laskeminen vaan tukee aika olennaisesti tätä projektia. :)
VastaaPoistaTata, kuten eräälle tutulle neuvoin, niin "vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa"! Itselläkin on viime aikoina tuntunut olevan vaikeuksia saada ne suunnitelmat teoiksi. Huh. Mut kyllähän me tästä vielä liikkeelle päästään, eikö? ;)