Tänään tulee täsmälleen kuukausi siitä, kun tää elämänmuutos potkaisi itsensä käyntiin. En oo kuukauden aikana syönyt karkkia kuin yhtenä päivänä ja muutamana päivänä pari palaa suklaata. Olisin saanut syödä enemmänkin, jos olisin halunnut, siihen olisi ollut lupa. Mutta oon tyytyväinen, että oon pystynyt pysymään erossa niistä. Kuten eilisestä kriiseilystä voi päätellä, en oo herkuista kuitenkaan pysynyt ihan täysin erossa, mutta enpä oo niitä juuri sen enempää onneksi syönytkään. Ja tää on jo suuri saavutus mulle, sillä ennen tätä muutosta kahmin valehtelematta varmaan joka päivä kaksin käsin herkkuja naamaani, ilman mitään tolkkua. Ennen se olin minä, joka ruokakaupassa kinusi jotain naposteltavaa ostoskoriin, M:n joutuessa hillitsemään mun mielitekoja. Ja nyt se menee melkein toisinpäin...
(kuvat: weheartit.com)
Oon kerännyt eri sivustoilta inspiraatio-kansiooni kuvia tukemaan tätä kehitystä, antamaan jotain tavoiteltavaa. Eniten kuitenkin motivoivat kuvat itsestäni hoikkana. Ajatus siitä, oon joskus näyttänyt siltä, saa mut uskomaan, että voin näyttää siltä vielä jonain päivänä uudestaan. Matka siihen tulee olemaan pitkä, mutta askel askeleelta, kilo kilolta aion saavuttaa tavoitteeni. Pikkuhiljaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti