Hyvää.

Teininä kadehdin siroja ja laihoja tyttöjä, hoikkia ballerinoja. Halusin olla kuten he, laiha ja pieni, vaikka oma vartaloni on aina ollut kaukana sellaisesta. Silloin oli vaikeaa hyväksyä, etten hyvällä tahdollakaan koskaan olisi voinut muuttua sellaiseksi, en, vaikka kuinka laihduttaisin.

       Enää en tahdo olla hento linnunpoikanen. Nykyään unelmavartaloni on vartalo, joka minulla on mahdollista saada. Tunnen oman kehoni puutteet ja viat, mutta minä rakastan niitä silti. Lyhyet jalkani pysyvät lyhyinä ja paksuina, mutta minä voin treenata ne jänteviksi. Käsistäni ei koskaan tule yhtä hoikkia kuin malleilla, mutta se ei haittaa. Enää en sellaisia narukäsiä haluaisikaan. Haluan näyttää terveeltä ja vahvalta, urheilulliselta.

Urheilullinen on adjektiivi, josta pidän. Sellainen voin olla, vaikken olisikaan tavoitemitoissani. Ja sellainen nykyään koen olevanikin. Minusta on ihanaa, miten tämän elämäntapamuutoksen myötä olen saanut elämääni niin paljon hyviä asioita. Olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin, löytänyt itsestäni yhä uusia puolia, saanut uusia haaveita. Olen kaikkinensa paljon onnellisempi ja tasapainoisempi ihmisenä. Olen löytänyt elämälleni merkityksen. Uskon itseeni ja pidän itsestäni paljon enemmän nyt. Siksi tämä tuntuukin niin ihmeelliseltä ja hyvältä edelleen. 

Minun piti kirjoittaa unelmavartaloista ja tanssimisesta, mutta ajatus lähti harhailemaan ja kirjoittaminen tuntuu vaikealta tällä hetkellä. Täytyisi olla jo nukkumassakin, kun on herättävä aikaisin töihin. Ehkä kirjoitan näistä asioista myöhemmin, paremmalla ajalla. Haluan vain sanoa, että minulla on hyvä olo. Elämä on hyvää, kun siitä tekee sellaisen.

Loppuun vielä muutama ihanuus:

Haha. ♥

Ja tässä yksi lempparimusiikkivideoistani. 

Kappale on loistavuutta ja tätä katsellessa alkaa aina tehdä mieli tanssia.