The temple in ruins.

Nurkan takana odotti 60 euron parkkisakko. Ja jotain muuta, ei niin iloista.

On ollut aika raskaita päiviä. Keholla ei ole kaikki kunnossa ja tänään olenkin rampannut lääkärillä ja verikokeissa. Lisäksi muutaman päivän sisällä pitäisi tulla lähete jatkotutkimuksiin. Oon aika hajalla tästä kaikesta, vaikka fyysisesti olo on (vielä toistaiseksi) ihan hyvä. Tää mun oireilu vain ei ole kovin tervettä. Oon ehtinyt mielessäni kehitellä jo ties minkälaisia kauhuskenarioita paksusuolen syövästä ja muista ihanista, valitettavan mahdollisista vaihtoehdoista. Toivotaan, ettei tämä kuitenkaan ole mitään vakavaa, vaikka ns. helpoimmat ja vaarattomimmat vaihtoehdot on valitettavasti suljettu pois.

Että semmosta! Itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Luultavasti ylireagoin ja hysteerisenä ylianalysoin tilannetta. Mutta selvää on, että keho on jollain tapaa rikki, enkä minä voi muuta kuin odottaa epätietoisena. Ehkä liian monta vuotta liikkumatta ja huonolla ruokavaliolla eläminen on tosiaan jättänytkin jälkensä muuhunkin kuin ulkonäköön.

Mietin aluksi kirjoitanko tästä ollenkaan, mutta muuten olisi tullut turhan pitkä blogihiljaisuus, kun en tällä hetkellä pysty ajattelemaan juuri mitään muuta. Joten samapa kai tuo. Haluan olla avoin ja tiedättepähän ainakin, mistä mahdollinen hiljaisuus johtuu, jos sellainen tulee. Toivotaan, ettei tilanne kehity kuitenkaan kovin vakavaksi, mutta... Sitä ei koskaan tiedä. Olen kuitenkin päättänyt, että kävi miten kävi, yritän pysyä positiivisena. Viha ja katkeruus kuihduttaa vain entistä enemmän sisintä.

Mutta tosiaan, hyviäkin asioita on mahtunut tähän päivään! Kävin uudella, tulevalla työpaikallani tänään. Tai no, harjoitteluun olen sinne menossa, mutta en voisi olla innostuneempi asiasta! Syksystä tulee ainakin siltä osin loistava, tiedän jo nyt viihtyväni niin hyvin kyseisessä paikassa. Toivon myös, että tämän paikan myötä löydän oman alani. Olen pitkään hapuillut ja etsinyt suuntaa, mutta varovaisesti toivon, että tämä on nyt se. We'll see.

Toinen kiva asia tänään oli Sh'bam-tunti, jota menin kokeilemaan ystäväni kanssa. Ekalla kerralla olikin paljon ihmisiä tanssimassa, mikä omalta osaltaan vaikeutti ohjaajan seuraamista tai ylipäätään tanssimista, kun oli niin ahdasta (edessä oleva tyttö meinasi kokoajan peruuttaa päälleni). Ja alaselkä vähän oireili, kuten pelkäsinkin. Mutta silti oli ihanaa! Ja olen iloinen, että tämä ystäväni on nyt ottanut vuosikortin Killerille, joten voimme yhdessä käydä tunneilla ja salilla. Onpahan joku potkimassa perseelle, jos tekee mieli jäädä kotiin röhnöttämään, haha.

Tanssitunnin jälkeen surautin itselleni iltapalaksi vielä mansikka-banaani-smoothien, johon tuli siis jäisiä mansikoita, yksi banaani, hieman maitoa ja jogurttia. Päätin lisäksi kokeilla maustaa smoothieta kanelilla ja kardemummalla, ja voin kertoa, että hyvää tuli! Suosittelen.

Mutta nyt unta palloon. Ihanaa viikkoa lukijoille! ♥