tiistai 21. elokuuta 2012

Melkein vuosi ei-mitään

Oon pohdiskellut tätä painonpudotusprojektiani. Tuntuu vähän naurettavalta, että kohta jo vuoden paino on junnannut eikä muutosta ole tapahtunut kuin ehkä huonoon suuntaan. Elopainoa on kertynyt alimmasta painosta muutama kilo lisää, mutta sentit eivät ole kuitenkaan juuri muuttuneet.

Kumpa osaisinkin analysoida missa on vika. Tai ehkä osaankin, mutta sitten taas en kuitenkaan. Myönnän, että etenkin tämän vuoden puolella olen syönyt vähän miten sattuu. Motivaatio laski kuin lehmän häntä kun viime syksynä painon putoaminen lakkasi kuin seinään, vaikka tein kaiken niinkuin piti. Söin terveellisesti ja liikuin ihan mielettömän paljon. Silti, silti, monen viikon ja kuukauden junnaaminen toi turhautumisen, jonka jälkeen aloin lipsua, kunnes asenne muuttui miltei täysin välinpitämättömäksi. Sen jälkeen onkin ollut vaikea löytää oikealle polulle. Ihan hukkaan opit eivät kuitenkaan ole menneet, sillä nykyään (ainakin useimmiten) hallitsen kohtuuden ja rakastan liikkumista. En enää ikinä voisi palata entisiin elämäntapoihin, mutta hyviä eivät ole nämäkään. Tällä hetkellä roikun jossain siinä hyvän ja huonon välissä. Paino jojoilee aina muutaman kilon sinne tai tänne, mutta mitään oikeita muutoksia ei tapahdu. Ja rehellisesti sanottuna, en tiedä mistä aloittaa, koska viime syksynä tein kaiken niin tyylipuhtaasti kuin kykenin, ja silti paino vain pahimmassa tapauksessa nousi.

Siksipä tuntuukin nyt niin vaikealta ryhtyä hommiin, kun ei tiedä mistä lähteä purkamaan tätä vyyhtiä, kun aiemmin se, minkä luuli toimivan, ei toiminutkaan. Terveellinen ruokavalio ja runsas liikunta. Kaiken järjen mukaan painon olisi pitänyt pudota huimaa vauhtia.

Olisi ihanaa päästä juttelemaan jollekin asiantuntijalle, joka kertoisi mitä minun pitää tehdä, mikä meni pieleen. Söinkö liian vähän vai lopulta kuitenkin liikaa? Enkö liikkunutkaan tarpeeksi? Keväinen tapaaminen ravitsemusterapeutin kanssa ei valitettavasti johtanut mihinkään enkä saanut tapaamisesta oikein mitään irti. Taputuksen olalle ja "Kyllä se siitä!" Kun ei se siitä. Minä tarvitsisin apua. Ja intoa. Ja motivaatiota. Tarvitsen jonkun näyttämään minulle suunnan, selkeän reitin mitä kulkea.

Vituttaa, jos rehellisiä ollaan.

10 kommenttia:

  1. Onko sulta katsottu kilpparijutut? Jos on vajaatoimintaa niin sehän vaikuttaa painon putoamiseen. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen tätä projektia katsottiin joo ja erinomaiset luvut tuli, eli ei edes mietitty vajaatoimintaa. :/ Siitäkin on jo 1,5 vuotta, että ehkä olisi syytä kokeilla uudestaan. Tai en tiedä, voiko se alkaa niin yhtäkkiä?

      Poista
  2. Liikunnan määrä suhteessa ravinnon sisältöön, ruokailurytmiin ja riittävään nesteen määrään tulisi olla tasapainossa. Jos liikkuu paljon pitkän ajan ja esim. ei syö terveellisesti tai riittävän usein vähän kerrallaan, saattaa käydä niin, että aineenvaihdunta siirtyy ns. säästöliekille, jolloin elimistö tavallaan pienentää aineenvaihdunnan liekkiä pienemmälle, koska ei saa sitä varten riittävästi polttoainetta. Tämä on minullekin tuttu tunne ja kuntotalkoissa ollessani sain tietää mistä oma jumini aikoinaan johtui. Pyri siihen, että syöt n. 2,5 h välein (aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala), aloita päivä aina ravitsevalla aamiaisella, jotta saat aineenvaihdunnan heti käyntiin. Ruokailujen jälkeen tai välissä pyri juomaan nestettä n. 1-2 litraa/vrk, Jos ei juo riittävästi, paino mitä ilmeisemmin jämähtää. Tässä muutama vinkki vaikka en olekaan mikään paras neuvomaan, toistan vain muiden sanomisia =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Itselleni toi veden juominen on tosiaankin ollut yksi ongelmakohta, vaikka kuinka yritän tsempata itseäni niin en vain opi. Kaikki muu luonnistuu kohtuullisen hyvin, kohtuus ja liikkuminen ja kaikki, mutta tuo vesi, ikuinen murheenkryyni. No, pitää vaan tsempata kovemmin.

      Poista
  3. Yksi hyvä keino on ihan tosissaan laskea ja kirjata ylös päivän kalorit. Monesti kuvittelee syövänsä vähän, mutta jostain ihmeellisistä asioista, joita ei osannut edes ajatella, kertyy kuitenkin sen verran, ettei ehkä ollakaan enää miinuksilla. Mulla oli vastaava ongelma toiseen suuntaan, kun ihmettelin, että miksi paino ei vain nouse. Jossain kohtaa sitten kirjasin ylös päivän syömiseni ja laskin kalorit - aivan liian vähän! Ei mitään toivoa lähellekään, että niillä olisi paino noussut. Kun ne on paperilla ja lukuina, on helppo miettiä mitä sinne lisäilee ja mihin kohtaan. Sama toisinpäin; kun ne on paperilla, on helppo miettiä mitä sieltä napsii mistäkin kohtaa pois. Olettaen, että siellä olisi jotain pois napsittavaa.

    Kannattaa myös suosia hiilareiden painottamista aamuun ja treenin ympärille. Ilta aina proteiinipainotteisesti. Hiilarit on kuitenkin keholle polttoainetta ja sitä ei enää illalla tarvitse. Illalla se ei ehdi kulua, yötä vasten kaikista huonoin vaihtoehto.

    Tämmöiset pari vinkkiä oli heittää näin äkkiseltään, kuuden aikaan aamulla. :D Saa kysyä, jos kaipaa lisävinkkejä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oonkin päättänyt alkaa käyttämään kiloklubia taas, pystyy tarkkailemaan paremmin syömisiään ja ehkä oppii taas jotain uutta.

      Kiitos vinkeistä! Tuun nykäseen ehdottomasti sua hihasta, jos tulee muuta mieleen. :)

      Poista
  4. Haluaisin sanoa jotain tsemppaavaa ja kannustavaa, mutta en oikein tiedä mitä sanoisin. :) Toivottavasti löydät keinot, joilla päästä taas vauhtiin. Ehkäpä ne löytyvät Varalasta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Jospa ryhmän tuki tuo jotain uusia oivalluksia omaan ja muidenkin projekteihin. :)

      Poista
  5. Mun ehdoton neuvo on se ruokailurytmi & annoskokojen pienentäminen, aluksi totaali vieroittautuminen KAIKESTA ts. leivokset, sipsit, karkit, keksit jne., sellaisen naamapunaisena puuskuttamisen tuoma voimakkaasti kuormittava liikunta ja hyötyliikunnan maksimoiminen. Julmaa kyllä. :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää en koe, että mun ongelma ois nuo herkut, kun en niitä erityisen paljoa kuluta, tai vähäinen, liian "helppo" liikunta. Ja tosiaan kokeiltu on tuota rankkaa liikkumista ja herkkujen minimointia. Sitähän se oikeastaan syksylläkin oli, mutta paino vaan junnas. Siksi motivaatiota ei tahdo löytyäkään nyt, varsinkaan noin radikaaleihin toimiin - ainakaan vielä. En nyt tarkoita, että haluaisin saada kaiken helpolla, mutta en tahdo, että tästä tulee mitään pakkopullaakaan (mmmmmh, pullaa...) :D

      En tiiä. Oon niin hukassa, etten tiedä mitä tehdä. Kiitti vinkeistä silti. Ehkä tosiaan täytyy turvautua epätoivoisiin tekoihin ja ampua kovilla, kerta tää hissuttelu ei johda mihinkään. :D

      Poista